Yksi elokuun ilmiö on veneet, jotka kiirehtivät satamaan ennen auringonlaskua, koska veneen valot tai omat pimeänavigointitaidot (tai -varusteet) eivät ole kunnossa. Paljon helpommalla pääsee, jos kummankin laittaa kuntoon ajoissa – eli viimeistään nyt.

Tärkeintä on tarkistaa, että veneen kulkuvalot täyttävät lakien määräykset ja toimivat. Lisäksi mukana kannattaa olla käsivalonheitin tai kiinteä valonheitin. Kun mukana on myös plotteri tai muu elektroninen navigointilaite perinteisen paperikartan lisäksi, voi pimeällä liikkua hyvin, kunhan muistaa höllätä kaasukahvaa.

Hämärässä, pimeässä tai huonon näkyvyyden vallitessa on tärkeää, että vesilläliikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Ilman kulkuvaloja se on lähes mahdotonta.

Kulkuvalot, eli vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Erilaiset lisävalot kertovat muun muassa aluksen kyvystä väistää esimerkiksi syväyksen, hinauksen, kalastuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.

Pienveneilläkin on velvollisuus käyttää kulkuvaloja. Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen ympäri näköpiirin näkyvä valo. Tuo pieni maston nokassa oleva valo on tärkeä veneen havaittavuuden kannalta.

Suurin osa veneilijöistä tarkistaa valojen toiminnan keväällä veneilykauden alussa. Kesällä harva kuitenkaan kulkuvaloja tarvitsee, ja ne saattavat olla syksyn tullessa epäkunnossa. Veneiden valot vikaantuvat herkästi veneen tärinän, aaltojen aiheuttamien tärähdysten sekä korroosion takia.

Veneiden valot ovat erityisen alttiita korroosiolle ja kosteudelle, koska valoon voi päästä vettä peräti kolmella tavalla: sadevetenä, aallon pärskeinä sekä kondenssivetenä.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että kulkuvalot ovat puhtaat, eikä niiden tiellä ole mitään. Etenkin perävalo saattaa jäädä helposti fendaritelineiden katveeseen. Kulkuvalot myös himmenevät, kun valon muovikotelo muuttuu ajan myötä sameaksi. Himmentynyt valo pitää vaihtaa uuteen.

Muista tähystys!

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen erityisesti silloin, kun näkyvyys on huonontunut. Tutkan käyttö ei kuitenkaan saa viedä huomiota navigoinnista ja tähystämisestä.

Pimeässä liikuttaessa tulee erityisesti panostaa tähystämiseen. Kulkuvalojen havaitseminen ei ole niin helppoa kuin veneen näkeminen päivänvalossa. Veneessä on myös syytä välttää kaiken tarpeettoman näkyvyyttä heikentävän valon käyttöä.

Samalla kun tarkistaa kulkuvalot on hyvä katsoa, miten esimerkiksi karttaplotteri ja muut navigointilaitteet himmennetään ja mitkä veneen sisävaloista voi himmentää tai sammuttaa kokonaan.

Ikkunoiden puhtaana pitäminen sekä lasinpyyhkijöiden ja ikkunapuhaltimien toiminnan tarkistaminen on myös hyödyksi.

Veneen valojen käyttö perustuu kansainvälisiin meriteiden sääntöihin. Säännöt löytyvät oheisesta linkistä

Kuva 1: Kulkusuuntaan nähden veneen vasemmalla kyljellä pitää olla punainen kulkuvalo, joka näkyy 180 astetta. Vastaavasti oikealla kyljellä sijaitsee vihreä valo. Valo on oltava kytkettynä päälle hämärällä ja pimeällä. Valo auttaa muita veneilijöitä tunnistamaan aluksen kulkusuunnan. Jos näkyy vain punainen valo, vene kulkee oikealta vasemmalle. Jos näkyy vihreä, alus kulkee vasemmalta oikealle. Vastaavasti punaisen ja vihreän kylkivalon järjestyksestä tähystävä alus voi päätellä, kulkeeko toinen alus kohti vai loittoneeko. 
 

Kuva 2: Moottoriveneen mastossa pitää olla ympäri näkyvä ankkurivalo (jota käytetään vain veneen ollessa ankkuroituna) sekä eteen näkyvä valkoinen kulkuvalo, joka pidetään päällä hämärällä ja pimeällä liikuttaessa.

Kuva 3: Veneen perästä on löydyttävä valkoinen taakse näyttävä perävalo. 

Kuva 4: Lisäksi turvallinen pimeänavigointi vaatii valonheittimen, jolla voi tähystää merimerkkejä. Merimerkeissä on heijastimia, joita voi etsiä valonheittimellä. Valonheitin voi olla kiinteäasenteinen kääntyvä valonheitin (kuten kuvassa) tai käsivalonheitin. Valonheitin auttaa myös rantautuessa. Valonheittimen käytössä kannattaa muistaa, että sitä käytetään vain pieni väläys kerrallaan, jotta muiden merenkulkijoiden ja myös oma pimeänäkökyky säilyisi.  

Kuva 5: Syksyn tullen on hyvä myös palauttaa mieleen, missä kulkuvalojen kytkimet sijaitsevat ja mistä niiden sulakkeet löytyvät. Mukaan kannattaa varata varasulakkeita ja varapolttimoita.