Käytetyissä veneissä liikkuu isoja summia. Tästä huolimatta yllättävän monet ostavat veneen isompia kyselemättä. Veneen myyjäkään ei välttämättä ole perillä myytävään kohteeseen liittyvistä piilevistä ongelmista. Pahimmillaan tilanne voi kaupanteon jälkeen ajautua riidaksi, jossa voittajia ei yleensä ole. 

Sekä ostajan että myyjän olisi hyvä olla selvillä veneen toimivuuteen liittyvistä seikoista. Veneen kuntotarkastajan käyttö voi tällöin olla harkitsemisen arvoinen asia.

Kun ammattilainen tarkastaa veneen, on kaupantekotilanteessa mahdollista todentaa myyntikohteen vahvuudet ja puutteet. Samalla voidaan sopia mahdollisesti kunnostamista vaativista asioista ja hioa hinta kohdalleen molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle. Myyjä tietää mitä myy ja ostaja tietää, mitä ostaa.

Veneen kuntotarkastuksella voidaan kaupantekotilanteessa todentaa myyntikohteen vahvuudet ja puutteet. Samalla voidaan sopia mahdollisesti kunnostamista vaativista asioista ja hioa hinta kohdalleen molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle.

Kokenut silmä havaitse epäkohdat

Tapoja ja tekniikoita tehdä veneitä löytyy useita. Siksi myös rakenteita ja ratkaisuja on monenlaisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että myytävänä olevan veneen tarkastajalla on tietoa kokemusta eri menetelmistä.  

Veneen kuntotarkastus tehdään lähtökohtaisesti silloin, kun vene on telakoituna. Näin pystytään tutkimaan veneen kunto myös vesilinjan alapuolelta. Samalla voidaan esimerkiksi sopia, että veneen lopullinen kauppasumma maksetaan, kun vene on koeajettu vesillelaskun jälkeen. Pienessä veneessä työ voi kestää vajaan tunnin, suuren matkaveneenkin kunto selviää muutamassa tunnissa. Laskutus ei siis nouse useinkaan kovin suureksi veneen arvoon nähden.

Jokaisella kuntotarkastajalla on omat toimintamenetelmänsä. Tärkeintä on kuitenkin edetä järjestelmällisesti. Myytävän kohteen tarkastus aloitetaan tyypillisesti vesirajan alapuolisesta pohjasta. Rungon tutkimuksessa perusvarustuksiin kuuluvat kosteusmittari, kovamuovivasara ja tarvittaessa myös lämpökamera. Teknisistä apuvälineistä huolimatta harjaantunut silmä ja hyvä valaisin ovat usein parhaimmat työkalut. Kokenut kuntotarkastaja havaitsee rungon vanhat korjaukset ja epätasaisuudet tai mahdolliset kölin ja pohjan muodoissa näkyvät ongelmat.

 Tämän jälkeen voidaan tutkia mahdollisen keulapotkurin kiinnitys ja ulkopuolinen laminointi. Niissä on usein itse tehtyjä asennuksia, joista saattavat aiheuttaa vuoto-ongelmia. Sen jälkeen ovat vuorossa veneen ulkopuoliset läpiviennit sekä peräsin ja vetolaite. Vesilinjan alapuolisten osien jälkeen edetään kylkiä pitkin ylös asti. 

Kansirakenteista rungon sisuksiin

Kun kuntotarkastus on edennyt veneen kannelle, edetään keulasta kohti perää, kumpikin puoli kerrallaan. Matkalla tarkastetaan kannen rakenteiden tasaisuus sekä testataan kiinnitysten ja kaiteiden tukevuus. Mahdollisesta mastosta tutkitaan, onko kansi painunut sen kiinnityskohdasta. Kannen yhteydessä olevat säilytystilat ja niiden luukkujen tiiviys tarkastetaan huolella. Myös veden kanssa kosketuksiin joutuvien kansirakenteiden tyhjeneminen selvitetään. 

Kansirakenteiden jälkeen ovat vuorossa ohjauksen vaijerit, hydrauliset osat ja vetotangot sekä mahdollisen autopilotin asennukset. Näistä on tärkeä tutkia, esiintyykö välystä ja tuntuuko ruorissa klappia. Hyttirakenteista selvitetään ovien ja lukitusten toimivuus sekä ikkunoiden tiiviys. Samalla käydään läpi myös luukkujen alla oleva sisäpuolinen runko.

Tässä kohdin on hyvä perehtyä veneen sisäpuolen runkoon ja rakenteisiin: kölipalkit tai pilssin tuennat, keulapotkurin kiinnitys ja laminointi sisältä, läpiviennit, pohjan rakenteet, laipioiden kiinnitys, purjeveneen rustirautojen kiinnitys, mastokenkä, vuotojäljet ylhäältä ja alhaalta, muiden raskaiden esineiden kiinnitys.

Sähkökaapit ja sähköasennukset tarkastetaan usein siinä järjestyksessä, kun niitä tulee vastaan. Moottorista on helppo nähdä mahdollinen öljyisyys ja ruosteisuus. Peruskohteita ovat myös polttoaineen esisuodattimen ja merivesisuodattimen toimivuus, hihnojen kunto sekä konekopan tuulettuminen. Veneen lämmittimestä varmistetaan, että pakoputki on kunnolla kiinni molemmista päistään ja että lämmitin on silmämääräisesti oikein asennettu.

Ajan patinakin kuuluu asiaan

Mahdollisella koeajolla kirjataan pöytäkirjaan veneen kulkuun ja moottorin käyttäytymiseen liittyvät seikat.  Tarkastuksen jälkeen laaditaan vielä loppuraportti, johon kirjoitetaan yleisarvio veneestä sekä seikkaperäisemmät huomiot kuvineen. Tutkitut kohteet myös pisteytetään niiden kunnosta tehdyn arvioinnin perusteella. 

Huolellisesta työstä huolimatta kuntotarkastajalla on vastuuvapaus veneeseen tehdyistä mahdollisista virheasennuksista. Kaikki piilevät ongelmat eivät välttämättä tule esille yksittäisen tarkastuksen aikana. Ostotilanteessa tehty kuntotarkastus ei myöskään korvaa veneseuran jäsenten kalustolle tehtävää katsastusta.

Varsinkin vanhempien veneiden ostajan on hyvä muistaa, että kaikki pienet epäkohdat eivät välttämättä vaikuta veneen toimivuuteen. Jos ostaa 30 vuotta vanhan veneen, on luonnollista olettaa, ettei se kaikilta kohdiltaan ole aivan priimakunnossa. 

Veneen kuntotarkastuksen jälkeen on hyvä myös pyytää myyjä näyttämään seikkaperäisesti kaikki perustoiminnot. Helpoiten tämä onnistuu koeajon yhteydessä, jos se on kaupantekotilanteessa mahdollista toteuttaa.  Kun uusi omistaja irrottaa veneen köydet laiturista ja suuntaa ulapalle, voi kumpikin osapuoli olla tyytyväinen aikaansaatuun sopimukseen.