Kevätkunnostus: kulkuvalot kuntoon– Näe ja tule nähdyksi
Hämärällä ja pimeällä veneiltäessä toimivat kulkuvalot ovat tärkeä turvallisuusvaruste. Kulkuvalot kannattaa fiksata ajoissa, jotta niitä ei tarvitsisi fiksata ajossa.
Veneissä sähkölaitteet joutuvat harvinaisen kovaan rasitukseen. Rasitusta aiheuttaa veneen tärinä, mutta myös korroosio. Veneissä kostetutta pääsee vähän joka paikkaan.
Etenkin meriolosuhteissa kosteuden ohella korroosiota edistää meren suola, jota tulee sähköjohtimiin pärskeistä. Usein jo pelkkä meri-ilma lisää korroosiota. Tietyissä tilanteissa myös sähkövirta edistää korroosiota.
Nämä venesähköihin liittyvät vitsaukset johtavat usein siihen, että veneen kulkuvalot reistailevat juuri silloin, kun niitä tarvittaisiin. Viisas veneilijä tekeekin niin, että tarkistaa valot, kytkennät ja liitokset hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Työ on hyvä tehdä itse, jotta valot osaa tarvittaessa korjata, mikäli ne vikaantuvat kesken kauden tai matkan.
Tässä näin se tehdään -artikkelissa käymme Tolkkisten Telakan venesähköasentaja Lasse Hakalan kanssa läpi matkaveneen kaikki kulkuvalot eli eteen ja taakse näyttävät valkoiset valot sekä oikean ja vasemman kyljen vihreän ja punaisen kulkuvalon.
Tarkista alusta loppuun
Ammattiasentajan neuvo on, että sähköasennuksissa tarkistus kannattaa tehdä virtapiirin alkupäästä kohti loppupäätä. Toisin sanoen urakka aloitetaan päävirtakytkimestä, edetään sulakerasiaan, tästä kytkimeen ja siitä edelleen kohti sähkölaitetta. Toki valojen ollessa kyseessä usein ensimmäisenä kannattaa kuitenkin tarkistaa onko lamppu vain yksinkertaisesti irti tai rikkinäinen.
Tässä artikkelissa kulkuvalojen sähköjärjestelmä käydään kuitenkin läpi kokonaisuudessaan, oikeaoppisessa järjestyksessä ja ilman oikopolkuja. Tarkistus aloitetaan laittamalla päävirtakytkin päälle, ja tarkistamalla sulakkeet. Kun kaikki on kunnossa, voidaan jatkaa virtapiiriä pitkin eteenpäin.
Seuraava rasti on veneen kytkinpaneeli. Kytkimestä mitataan, tuleeko siihen riittävästi virtaa akulta. Mittaus tehdään käyttämällä yleismittaria eli tavallista sähkömittaria, jolla voi mitata tasavirtaista jännitettä sekä vastusta. Käytössä on siis mittarin jännite- eli volttipuoli. Mittari on lisäksi muistettava kytkeä tasavirtapuolelle ja sopivalle mittausalueelle.
Eri veneissä kytkimeen pääsee käsiksi eri tavoin. Esimerkkiveneessä helpointa oli irrottaa kytkin pienellä ruuvimeisselillä. Joissain veneissä täytyy irrottaa koko kytkinpaneeli, kun taas joissain kytkinpaneelin taakse pääsee käsiksi erillisen huoltoluukun kautta.
Läpi tulevan jännitteen tulisi olla noin 12 volttia. Mikäli veneessä on 24 V järjestelmä, niin läpi täytyy tulla noin 24 volttia.
Mikäli jännitehäviö akun ja kytkimen välillä on merkittävä, tarkoittaa se, että välissä olevissa johtimissa ja liitoksissa on jotain vialla. Pulma voi johtua myös liian ohuista tai liian pitkistä johdoista. Tasavirtakytkennöissä johdot aiheuttavat merkittävää jännitehäviötä, jonka takia on käytettävä suhteellisen paksuja johtoja tai pidettävä johtojen pituudet kohtuullisina.
Kun virtapiiri on tarkistettu kytkimelle saakka, on tarkistettava seuraavat etapit. Kulkuvalojen ollessa kyseessä tähän kytkimeen on rinnakkaiskytketty kaikki veneen neljä kulkuvaloa (valomasto, sivuvalot ja perävalo). Jokainen näistä on avattava ja mitattava läpi tuleva virta.
Jokaisen tarkistuksen yhteydessä on lisäksi tarkistettava silmämääräisesti, onko liitoksessa hapettumaa. Tämä on tarkistettava myös akuston, sulakerasian sekä kytkimen liittimistä. Mikäli liitos on hapettunut, pitää se vaihtaa.
Riittävästi virtaa, vähän vastusta
Seuraavaksi on varsinaisten valaisimien vuoro. Ensimmäisenä tarkistimme valomaston valon, joka ei kokeiltaessa palanut. Valaisin avataan ja virrankulku mitataan yleismittarilla. Tässä tapauksessa lukema on hyvä, mikä kertoo siitä, että virta tulee hyvin läpi.
Vian täytyy siis olla itse lampussa, joka irrotetaan ja mitataan yleismittarin vastus- eli ohmipuolella. Kun lampun kahden navan kytkee ohmipuolelle kytkettyyn yleismittariin, voidaan selvittää, kulkeeko virta lampun läpi. Mikäli vastus eli ohmiluku on ääretön, ei virta kulje läpi. Mikäli lukema on nolla tai lähes nolla, kulkee virta lampun läpi esteettä, eli lamppu on ehjä.
Esimerkkitapauksessamme lamppukin on ehjä. Lamppu ei palanut, koska se oli laitettu väärinpäin kiinni. Veneiden polttimot vaativat yleensä, että ne ovat kiinni tukevasti. Mikäli valon on tunkenut kiinni väkisin, ei valo pala.
Valomaston johtimet ovat terveet, eikä niissä ole hapettumaa. Valomasto on siis kunnossa ja valon kupu voidaan sulkea.
Nyt siirrytään taakse näyttävän kulkuvalon kimppuun, jolle tehdään samat temput. Kaikki toimii, ja yleismittarin lukemat näyttävät hyvältä. Liittimissä on kuitenkin jonkin verran hapettumaa. Koska hapettuminen on alkanut, liitokset vaihdetaan vesitiiviimpiin. vanhat liitokset napsautetaan poikki, puristetaan uusi liitos tilalle ja poltetaan kutistesukka kiinni sytyttimellä. Kiinnitetään johdot ja suljetaan valon kupu.
Etenemme tarkistuslistassa kylkivaloihin. Ensin tarkistamme veneen oikealla kyljellä sijaitsevan vihreän valon. Virta tulee läpi hyvin, ja lamppu on ehjä, mutta liitos on selvästi hapettunut. Liittimet menevät vaihtoon, ja kutistesukka poltetaan kiinni. Valokotelo napsautetaan kiinni. Siirrymme vasemmalle kyljelle. Punaisessa kylkivalossa liitokset ovat terveemmät. Virta tulee hyvin läpi, ja valo on kunnossa. Valo ei vaatinut toimenpiteitä. Kupu laitetaan kiinni.
Lopuksi tarkistamme vielä, että valot syttyvät asiallisesti kytkimestä. Kaikki toimii hyvin. Vene on valojen puolesta valmis vesille.
Askel askeleeltaKulkuvalojen tarkistus
Veneen kulkuvalojen tarkistaminen on yksinkertainen ja välttämätön operaatio ennen kauden alkamista. Vaikka kaikki valot palaa kun valot kytkee päälle, kannattaa valokuvut avata, tarkistaa onko liittimissä hapettumia ja mitata, tuleeko lampulle riittävästi jännitettä. Tässä ohjeet kulkuvalojen koko virtapiirin tarkistamiseen.
16 Toista samat työvaiheet kaikille kulkuvaloille.
10 Jos johtimissa ja liitoksissa on silmin havaittavaa hapettumaa, ne kannattaa vaihtaa.
9 Kytke valot pois päältä ennen kuin siirryt tarkistamaan seuraava valoa, ettet aiheuta työkalulla oikosulkua. Tarkista yleismittarilla volttipuolella jännitteen riittävyys ja ohmipuolella lampun kunto.
1 Aloita veneen kulkuvalojen tarkistus veneen sähkökeskuksesta. Kytke päävirta ja tarkista sulakkeet.
11 Poista vanhat liitokset ja kuori esiin tuoreempaa kuparijohtoa.
7 Mittaa lampusta vastus eli käännä yleismittari ”ohmipuolelle”. Lamppu on ehjä ja terve, kun vastus on lähellä nollaa. Jos vastus on erittäin suuri tai ääretön, lamppu on rikki.
14 Valmis liitos on siisti ja hyvin suojattu kosteudelta.
4 Etene sähköjärjestelmän tarkistuksessa akulta kohti sähkölaitetta. Eli tarkista kytkin ennen varsinaista sähkölaitetta. Tässä venemallissa kytkin aukesi ruuvimeisselillä vänkäämällä, mutta joissain veneissä on avattava koko kytkinpaneeli. Joskus kytkimeen pääsee käsiksi ohjauspulpetin takapuolelta.
5 Mittaa kytkimestä kulkeeko virta akulta kytkimelle saakka. Jännitettä pitäisi olla 12 V järjestelmässä noin 12 volttia.
3 Kulkuvalojen perushuoltoon tarvitaan myös laadukkaita sähköliittimiä. Uusi kaikki hapettuneet liitokset ajoissa, jotta valot eivät ala pätkiä, kun niitä tarvitaan pimeällä merellä.
2 Varaa käsille normaalit sähköasennuksiin tarvittavat työkalut. Kulkuvalojen asennukseen tarvitaan ruuvimeisselisarja, sähköpihdit, leikkuri, sytytin ja yleismittari.
13 Suojaa liitokset lämmitettävällä kutistesukalla.
12 Tee uudet liitokset laadukkaalla pihdillä ja jämäkästi yhdellä puristuksella.
15 Ruuvaa valaisimen kupu takaisin paikalleen.
6 Avaa valaisimen kupu ja mittaa kulkuvalosta kuinka paljon jännitettä tulee kytkimeltä lampulle. Jännite on kytkimen jälkeen tippunut, mutta tässä tapauksessa se on yhä riittävä.
17 Tarkista lopuksi, että kaikki kulkuvalot toimivat moitteettomasti. Muista sammuttaa valot ja päävirta, jottei akku pääse tyhjenemään ennen vesillelaskua.
8 Kiinnitä valo ja kytke virta. Hyvin toimii!
