Onnettomustutkintakeskus tutki lossin karilleajon Velkualla: Lossinkuljettajat eivät ole riittävän päteviä – ”Tälle asialle on tehtävä jotain”
– Tälle asialle on tehtävä jotakin. Jos lossia ajetaan ilman ohjausvaijeria, täytyy se luokitella alukseksi ja tällöin kuljettajalla on myös oltava riittävä pätevyys aluksen ohjaamiseen, painottaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.
Onnettomuustutkintakeskus antaa suosituksissaan sapiskaa sille, että Suomessa lossi ei ole lain mukaan alus ja henkilöstöltä ei vaadita merenkulkualan koulutusta. Heikko koulutus muodostuu ongelmaksi, jos lossi joutuu poikkeuksellisesti kulkemaan ilman vaijeriohjausta, kuten Velkuan karilleajossa oli tapahtunut.
Nykytilanteessa lossi saa kulkea ilman vaijeriohjausta reitillään jopa 12 kuukautta, jos liikenteenharjoittaja niin päättää. Lossinkuljettamiseen ei vaadita merenkulun pätevyyksiä, kun se ajaa reitillään. Sen sijaan siirtokuljetuksissa lossista tulee alus ja sen kuljettaminen vaatii merenkulkualan ammattipätevyydet.
Onnettomuustutkintakeskus haluaa tähän epäkohtaan muutoksen. Nykykäytäntö voi aiheuttaa vaaran lossin matkustajille ja mahdollisesti myös muulle vesiliikenteelle.
Ohjausvaijerit poissa käytöstä kunnostustyön takia
Palvan lossi oli joulukuun 28. päivän iltana matkalla Varsinais-Suomen Palvasta Teersaloon, kun lossinkuljettaja havaitsi noin puolivälissä lossireittiä aluksen ajautuneen ajolinjan vasemmalle puolelle.
Palvan ja Teersalon välinen lossi kulkee normaalisti ohjausvaijeriin kiinnitettynä. Ohjausvaijeri oli onnettomuuden aikaan irrotettu tilapäisesti, mistä johtuen vaijeri ei ollut osoittamassa kuljettajalle lauttaväylän sijaintia tai ohjattavaa suuntaa. Kuljettaja ei kyennyt useista yrityksistä huolimatta korjaamaan lossin kurssia takaisin väylälle ja lossi ajautui karille Rännit-nimisen saaren itäpuolella. Karilleajosta ei aiheutunut henkilö- eikä ympäristövahinkoja.
Karilleajo oli usean tekijän summa: Lossia oli ajettu ilman ohjausvaijeria elokuusta 2018 lähtien lauttapaikan maatukien kunnostustöiden johdosta, mikä aiheutti hankalauuden arvioida lossin sijaintia väylän suhteen.
Keliolosuhteet olivat huonot - näkyvyys oli sakeasta sumusta ja pimeydestä johtuen huono ja optinen havainnointi täten haasteellista. Myös kuljettajan perehdytyksessä ja ammattitaidossa oli parannettavaa – karttaplotterissa (vesiliikenteessä käytetty navigointilaite) oli tekninen vika eikä kuljettaja hallinnut tutkan avulla tapahtuvaa navigointia.
Lossin kuljettaja hoiti karilleajon jälkeiset pelastustoimet ammattitaitoisesti.
Kolme tiukkasanaista suositusta
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutoksen, jolla lossit määritellään aluksiksi.
– Toiminnanharjoittaja voi omalla päätöksellään siirtyä tilapäisesti operoimaan lossia ilman ohjausvaijeria jopa 12 kuukauden ajaksi. Lossia ei tulkita alukseksi, vaikka sitä operoitaisiin tilapäisesti ilman vaijeria. Se kuitenkin tulkitaan alukseksi siirtoajossa ilman vaijeria, matkustajia ja lastia, esimerkiksi telakalle, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi toteaa.
Lautta-alusten päälliköiden ja lossinkuljettajien pätevyysvaatimukset eroavat toisistaan toiminnan samankaltaisuuksista huolimatta.
– Tälle asialle on tehtävä jotakin. Jos lossia ajetaan ilman ohjausvaijeria, täytyy se luokitella alukseksi ja tällöin kuljettajalla on myös oltava riittävä pätevyys aluksen ohjaamiseen, Nurmi painottaa.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa toiseksi, että Liikenne- ja viestintävirasto määrittelee lossinkuljettajien merenkululliset pätevyysvaatimukset ja lossien minimimiehityksen.
– Lossin kuljettamisessa ei mielletä tarvittavan merenkulullista kokemusta eikä erityisiä navigointitaitoja. Lossinkuljettajien kokemus ja navigointitaidot vaihtelevat eivätkä välttämättä vastaa vaikeiden olosuhteiden asettamia vaatimuksia ilman vaijeria ajettaessa. Lossinkuljettajien pätevyyden varmistaminen, koulutus ja perehdytys jäävät toiminnanharjoittajien vastuulle, Nurmi sanoo.
Nurmi huomauttaa, että onnettomuustilanteessa lossinkuljettajalle kasaantuvat kaikki matkustaja-, lasti- ja alusturvallisuuteen liittyvät tehtävät, mikä vaikuttaa yleiseen turvallisuuteen.
Kolmanneksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ELY-keskus (palveluntilaaja) sisällyttää palvelukuvaukseen lossinkuljettajien merenkululliset pätevyysvaatimukset- ja lossien miehitysvaatimukset.
– Lossinkuljettajien merenkulullinen koulutus ja perehdyttäminen jäävät toiminnan harjoittajan vastuulle ja omavalvonnan piiriin. ELY-keskus voi tarvittaessa päättää lossien miehityksestä. Miehitysvaatimuksilla voidaan vaikuttaa lossien merenkululliseen ja matkustajaturvallisuuteen. Lossinkuljettajien on kyettävä toimimaan myös vaativissa olosuhteissa ajettaessa ilman vaijeria, lisää tutkinnanjohtaja Risto Haimila.
Lue lisää aiheesta Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteesta täältä.
