Polttoaineen sekaan kulkeutuva biomönjä aiheuttaa dieselmoottoreiden polttoainejärjestelmiin tukkeutuvia suodattimia, käyntihäiriöitä sekä pahimmillaan suutin- ja konerikkoja. Moottorivalmistajan tekemien testien perusteella hyvälaatuinen uusiutuva HVO-diesel näyttäisi pääosin selättävän nämä ongelmat.

Tankissa olevan dieselpolttoaineen sekaan saattaa jo useamman kuukauden seisotuksen jälkeen muodostua kosteutta esimerkiksi polttoainesäiliön ilmanoton kautta. Polttoainesäiliön ylimääräinen kosteus jää vapaaksi elinympäristöksi mikrobeille. Ennen pitkää niistä muodostuu limamaista tai jauhemaista massaa, joka tukkii suodattimet. Pahimmillaan bakteerikasvusto voi hajottaa myös suuttimia nykyaikaisemmissa yhteispaineruiskutuksella toimivissa common rail -moottoreissa.

HVO:n käyttö pienentää kasvihuonepäästöjä ja vastustaa käyntiongelmia aiheuttavan bakteeriston pesiytymistä polttoainejärjestelmään. Tässä tapauksessa biomönjää on päässyt polttoaineen esisuodattimelle asti.

Erityisesti ongelmia on esiintynyt ensimmäisen sukupolven fame-tyyppisen biodieselin kohdalla (Fatty Acid Methyl Ester). Fame-dieseliä valmistetaan esteröimällä kemiallisessa prosessissa kasviöljyjä tai rasvoja. 

Perinteisen biodieselin käyttö on rajattu EU:n asettamassa polttoainestandardissa enimmillään 7 prosenttiin. Tätä suuremmat pitoisuudet saattavat vaurioittaa polttoainejärjestelmän kumi- ja muoviosia sekä karstoittaa moottorin polttoainesuuttimia. Lisäksi perinteinen biodiesel kykenee sitomaan itseensä vettä, mikä voi aiheuttaa herkemmin biokasvustoa polttoainetankkiin varastoinnin aikana.

Käytännössä kaikilta veneasemiltakin saatavilla oleva B7 tarkoittaa dieselpolttoainetta, jossa voi olla sekoitettuna enintään 7 prosenttia esterityyppistä fame-biodieseliä. Siksi yleisessä käytössä oleva B7-laatukin saattaa aiheuttaa bakteerikasvuston esiintymistä pidemmän säilytysjakson aikana.

HVO-diesel vastustaa bakteerikasvustoa

Yleiskäsitteenä uusiutuva diesel on saanut osakseen turhankin huonon maineen. On olemassa selvää näyttöä siitä, että nykyaikainen uusiutuva HVO-diesel hapettuu vähemmän kuin fame- tai tavallinen diesel, jolloin siihen ei muodostu juurikaan bakteerikasvua. Näin sen pitäisi soveltua erityisen hyvin koneisiin, jotka seisovat pitkiä aikoja. Kuten venemoottoreihin ja veneiden lämmityslaitteisiin.

Selvitimme asiaa kotimaiselta moottorivalmistaja Agco Powerilta, joka on testannut useissa yhteyksissä polttoaineiden soveltuvuutta valmistamiinsa moottoreihin. Yrityksen asiantuntija Heikki Hihnala toteaa, että HVO (Hydrotreated Vegetable Oil) on kemialliselta rakenteelta yhdenmukaisempaa, ikään kuin täydellistä dieseliä, josta puuttuvat hyvin kevyet ja raskaat jakeet ja aromaatit, joita on normaalissa dieselissä aina enemmän tai vähemmän. 

– Monessa maassa käytetään B7-sekoitteena niin kutsutta ensimmäisen sukupolven biodieseliä eli famea. Se eroaa rakenteeltaan täysin normaalista dieselistä ja HVO:sta. Fame-sisältää usein happea, joka mahdollistaa veden sitoutumisen. Näin ollen fame vanhenee huomattavasti nopeammin, kuin niistä vapaat HVO ja 100-prosenttinen diesel, Hihnala selittää.

Hihnala toteaakin, että fame ja HVO saatetaan mieltää kuluttajien mielissä yhdeksi ja samaksi biodieseliksi, mikä aiheuttaa uskomuksen, että kaikki uusiutuva diesel vanhenee melko nopeasti. Hän kertoo, että Agco Powerin Pohjoismaista keräämä palaute on ollut HVO:sta pääosin hyvää. Ainoastaan sen hintaa on kritisoitu.

HVO-dieselin pumppuhinta on ollut kuluvana kesänä noin 15 prosenttia perusdieseliä korkeampi. Hinta jarruttaa HVO-kauppaa, vaikka useimmiten polttoainekulu jää veneilyn kokonaiskustannuksissa varsin pieneksi.

– Olemme myös omassa laboratoriossamme tutkineet dieselin vanhenemista. Jo parissa viikossa on visuaalisesti nähtävissä, miten fame-sekoitteisessa dieselissä alkaa esiintyä kasvustoa, kun taas HVO pysyy samalla polttoaine/vesi suhteella edelleen täysin kirkkaana.

Hihnala myös korostaa, että koska HVO on kemiallisesti yhdenmukaista, saadaan se myös palamaan paremmin, joten myös hiukkas- hiilidioksidipäästöjä syntyy vähemmän.

– Lisäksi HVO ei haise ja sotke kuten tavallinen diesel. Sillä on suuri merkitys, esimerkiksi veneissä ja maatalouden sisäkäytössä, kun ihmisiä ja eläimiä on samoissa tiloissa.

Soveltuu myös vanhempiin moottoreihin

HVO:lla on myös perinteistä dieseliä matalampi niin sanottu cloud point -lämpötila ja korkeampi setaani-arvo. Korkea setaani mahdollistaa paremman kylmäkäynnistyksen. Cloud point puolestaan kertoo, missä lämpötilassa polttoaine alkaa muuttua sameaksi ja jähmettyä, mikä usein tarkoittaa myös suodattimille haasteita. Suodattimien tukkeutuminen vaikuttaa puolestaan moottorin toimintaan kylmissä olosuhteissa.

– Normaaliin dieseliin verrattuna emme ole huomanneet merkittäviä eroja polttoaineen liuottavissa ominaisuuksissa. Yleensä tankissa olevan lian liikkeelle lähtö johtuu jostain muusta: tankki on esimerkiksi haluttu mahdollisimman tyhjäksi, jolloin jo entuudestaan tankin pinnoille kuivanut kasvusto on kuivuessaan irronnut seinämistä ja uudelleen tankattaessa päässyt liikkeelle.

 Hihnala toteaa, ettei ole huomattu myöskään mitään ongelmia HVO:n ja yleisesti käytössä olevan B7-dieselin sekakäytössä. 

– Polttoaineet sekoittuvat hyvin toisiinsa. Esimerkiksi hyvä testi tästä on laittaa kumpaakin laatua näytepulloon ja sekoittaa, jolloin on nähtävissä, että polttoaineiden kerrostuneisuutta ei esiinny. 

HVO-polttoaine soveltuu sellaisenaan myös käytettäväksi vanhemmissa dieselmoottoreissa, joten se ei toimiakseen vaadi kehittyneempää moottoriteknologiaa. 

– Ymmärrän että etenkin isommissa veneissä usein myös polttoaineen hinta ratkaisee. Tällä hetkellä HVO on selvästi kalliimpaa kuin B7-diesel, eikä HVO:ta ole toistaiseksi saatavilla kuin harvoilla veneasemilla. Mielestäni kuitenkin vaikkapa purjeveneisiin, joiden moottorit ovat kauden aikana suhteellisen vähäisellä käytöllä HVO olisi jo nyt mitä mainioin valinta, Hihnala vakuuttaa.

Venekäytössä eri kauppanimillä myytävän HVO-dieselin yleistymisen esteenä on hinnan lisäksi sen heikko saatavuus veneasemilla. Neste ei myy My Dieseliä eikä ABC Nero Dieseliä yhdelläkään veneasemallaan. St1 kauppaa HVO:ta yhdellä veneasemallaan, Kuopion Saanassa. Veneasemiin erikoistuneella Seapoint-ketjulla New Diesel -HVO:ta on myynnissä kahdella asemalla 27:stä, Liuskaluodolla Helsingissä ja Korpoströmissä Paraisilla.

– Seapoint on ollut edelläkävijä HVO-jakelijana. Aloitimme New Dieselin myynnin Liuskaluodon ja Korpoströmin asemilla jo vuonna 2022, ensimmäisenä veneasemaketjuna Itämeren alueella ja yhtenä ensimmäisistä Euroopassa, kertoo Seapointin toimitusjohtaja Fredrijk Ekroos. 

Veneasemilla myydään tyypillisesti B7-dieseliä ja 98 E5 -bensiiniä. Joillakin asemilla on myynnissä myös 95 E10 -bensiiniä, mutta tiettävästi vain kolmella veneasemaa Suomessa myy eri kauppanimillä tunnettua uusiutuvaa HVO-dieseliä. Seapoint Liuskaluoto Helsingissä on niistä yksi. New Diesel HVO:n tavoin myöskään Seapointin tavallinen diesel ei sisällä lainkaan ensimmäisen sukupolven fame-biodieseliä.

Parhaimmillaan New Diesel -HVO:n osuus dieselpolttoaineiden myynnistä Helsingin Liuskaluodolla on ollut 20 prosentin luokkaa, mutta osuus on viime vuosina pienentynyt. Ekroos epäilee syyksi kuluttajien varovaisuutta aiheuttavaa yleistä taloustilannetta, korkealla olevia polttoaineiden maailmanmarkkinahintoja sekä FAME-biodieselin aikoinaan aiheuttamaa mainehaittaa ja epätietoutta nykyisen HVO:n hyvistä ominaisuuksista. 

Seapointin New Diesel on tänä vuonna ollut keskimärin noin 15 prosenttia tavallista dieseliä kalliimpaa. Jokainen voi laskea, kuinka paljon New Dieseliin vaihtaminen nostaisi omia vuotuisia polttoainekuluja, mutta useimmille veneilijöille summa tuskin olisi ylitsepääsemättömän suuri. Ja kuten edelläkin on todettu, vastinetta on tarjolla: HVO on ominaisuuksiltaan tavallista dieseliä parempaa, ja sen käyttö leikkaa kasvihuonepäästöjä jopa 75–90 prosentilla tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Saatavuuskaan ei ole ongelma, vaan kysyntä ja jakelu. Ekroosin mukaan HVO:ta riittäisi myytäväksi vaikka kaikkiin Suomen dieselmoottorisiin veneisiin, mutta nykyisellä käyttöasteella jakeluverkoston laajentamiselle ja sen vaatimien investointien tekemiselle ei ole perusteita.

  • Teksti: Pekka Säilä ja Jan Sjölund
  • Kuvat: Jan Sjölund ja Pekka Säilä

Katso myös nämä

Uusimmat