Laitteen idea on yksinkertainen. Pohjassa pyörii samantyyppiset harjakset, kuin millä katujakin lakaistaan. Pohja harjataan senttimetri kerrallaan näkeistä ja muista epäpuhtauksista.
Katso video klikkaamalla artikkelin kuvaa!
Laitetta Helsingin Uivassa esitellyt Jarkko Rautavaara kuitenkin kertoo, että jo myrkkymaalattuja veneitä ei lähtökohtaisesti pestä.
– Jos veneen pohjassa on pehmeä myrkkymaali, se liukenee veteen pesun yhteydessä. Tällaisia emme pese, Rautavaara valaisee.
Vanha tehonsa menettänyt myrkkymaali ei välttämättä ole este pesulle.
– Se on jo menettänyt myrkyllisyyttään, mistä osoituksena on jo se, että pohjaan on tarttunut näkkiä ja kasvustoa.
Huonokuntoinen ja hilseilevä eliönestomaali voi myös estää pohjapesurin käytön. Laitteen alapuolelle asennetaan kuitenkin myös keräilyastia, johon pesussa irronneet näkin kannat ja muu irtoava moska kerätään.
Pestävän veneen maksimimitat ovat kahdeksen metriä pituutta, kolme metriä leveyttä ja 2 800 kg painoa.
Moottoriveneissä, joissa on perämoottori, runko voidaan pestä harjoilla kokonaisuudessaan. Sama koskee veneitä, joissa on taitettava vetolaite. Peräpeilin puhdistamiseen on erillinen painepesuletku, jonka avulla voidaan puhdistaa myös potkurit, mikäli niihin päästään käsiksi.
Veneet, joissa on keskiakseli ja potkurin halkaisija maksimissaan 30 cm, voidaan myös pestä koneella. Veneet, joissa on kaksi vetoakselia, voidaan pestä keulasta akselin ulostuloon asti. Mikäli veneessä on kiinteä vetolaite, voidaan vene pestä potkurille asti.
Laitteeseen pääsee tutustumaan Uivan ajan vielä tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina. Lisätietoja messujen sijainnista, aukioloajoista ja näytteilleasettajista löytyy täältä.
Lisätietoja pesulaitteesta: www.venepesurit.fi.
