Maa- ja metsätalousministeriön tuoreen selvityksen mukaan vapaaehtoisten meripelastajien nykyistä laajempi hyödyntäminen voisi parantaa saariston ja muiden vesistöalueiden turvallisuutta kustannustehokkaasti.

Ministeriö julkaisi hiljattain Saaristo- ja vesistöalueiden arjen turvallisuus -selvityksen, jossa tarkastellaan Suomen saaristo- ja vesistöalueiden varautumista sekä tunnistetaan turvallisuuden kehittämistarpeita häiriö- ja kriisitilanteissa.

Selvityksen mukaan saaristo ja vesistöalueet ovat haastavia toimintaympäristöjä, joissa avun saaminen voi kestää pitkään. Myös sähkö- ja matkaviestinyhteyksissä voi esiintyä häiriöitä.

Vapaaehtoiset täydentävät viranomaisten resursseja

Selvityksessä nostetaan esiin Suomen Meripelastusseuran rooli saaristoalueiden operatiivisena toimijana. Vapaaehtoisten pelastusmiehistöjen vahvuuksiksi mainitaan monipuolinen osaaminen ja paikallistuntemus. Niiden hyödyntäminen myös viranomaisten tukena voi vähentää viranomaisten työkuormaa. Selvityksen mukaan vapaaehtoisten meripelastajien toimintamahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä tasapuolisesti eri puolilla maata.

Suomen Meripelastusseura vastaa noin kolmanneksesta Suomen vesialueiden pelastustehtävistä. Sen vapaaehtoiset osallistuvat vuosittain lähes 2 000 pelastus- ja avustustehtävään, joissa apua saa yli 3 000 ihmistä. Tehtävissä pelastetaan vuosittain myös kymmeniä ihmisiä välittömästä hengenvaarasta.

Meripelastusseuralla on rannikolla, saaristossa ja sisävesillä yhteensä 58 meripelastusasemaa. Niillä toimii 1 500 vapaaehtoista ja 130 pelastusalusta.

www.meripelastus.fi

 
  • Teksti: Fredrik Eriksson
  • Kuva: Suomen Meripelastusseura

Katso myös nämä

Uusimmat