Pohjoismaat etsivät yhteistä keinoa ehkäistä roskaantumista– Roska ei tunne rajoja

Satamaan unohtunut pahvinen kahvimuki, laiturin rakoon työnnetty jäätelötikku tai taskusta huomaamatta pudonnut muovikääre. Pieniltä tuntuvat arjen teot voivat johtaa siihen, että roskaa päätyy luontoon ja vesistöihin.

Kahdeksan pohjoismaista ympäristöjärjestöä on käynnistänyt viikon mittaisen yhteisen kampanjan, jonka tavoitteena on ehkäistä roskaantumista jo ennen kuin sitä syntyy. Samalla kampanjassa etsitään kaikille pohjoismaisille kielille sopivaa yhteistä termiä kuvaamaan tiedostamatta tapahtuvaa roskaamista.

Kampanjan takana on Nordic Alliance on Marine Litter -verkosto, jossa pohjoismaiset ympäristöjärjestöt tekevät yhteistyötä meriympäristön ja luonnon roskaantumisen ehkäisemiseksi.

Tiedostamattomat teot voivat päätyä luonnon roskiksi

Kampanjassa nostetaan esiin arkisia tilanteita, joissa roska ei päädy luontoon tahallisesti, vaan huomaamatta tai hajamielisyyden seurauksena. Esimerkiksi eväspakkauksen repäisykulma voi pudota taskusta puhelinta otettaessa, kahvimuki unohtua penkille kiireessä tai roskakorin päälle jätetty muovipullo lähteä tuulen mukana.

– Meiltä puuttuu hyvä termi teoille, joita tekijä ei välttämättä edes miellä roskaamiseksi, mutta jotka silti johtavat siihen, että roskaa päätyy ympäristöön. Kun annamme ilmiölle nimen, voimme lisätä ymmärrystä siitä, miten roskaantumista todellisuudessa tapahtuu, kertoo kampanjan projektipäällikkö Astrid Kordal Næss norjalaisesta Hold Norge Rent -järjestöstä.

Roskaantuminen ei pysähdy valtioiden rajoille. Luontoon tai mereen päätynyt roska voi kulkeutua pitkiäkin matkoja tuulen, jokien ja merivirtojen mukana.

Pohjoismaiset järjestöt ovat keränneet vuosien ajan tietoa roskaantumisesta eri puolilla Pohjolaa. Tätä tutkimus-, seuranta- ja kokemustietoa on hyödynnetty uuden kampanjan suunnittelussa.

– Roskaantuminen on harvoin seurausta tietoisesta päätöksestä. Usein roskaa päätyy luontoon siksi, että olemme hajamielisiä, kiireisiä tai emme tule ajatelleeksi pienten arjen tekojen seurauksia. Nostamalla tällaisia tilanteita esiin toivomme yhä useamman tunnistavan, miten roskaantumista voi syntyä, Kordal Næss sanoo.

Yhteinen sana ilmiölle

Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten roskaantumista syntyy, ja kannustaa ihmisiä muuttamaan omia toimintatapojaan. Samalla etsitään kaikille pohjoismaisille kielille yhteistä sanaa kuvaamaan tiedostamatta tapahtuvaa roskaamista.

– Kampanjan tavoitteena on auttaa ihmisiä tunnistamaan tällaiset tilanteet ja vähentää niiden seurauksena ympäristöön päätyvän roskan määrää, Kordal Næss kertoo.

Viestintäkampanja näkyy viikon ajan Nordic Alliance on Marine Litter -verkoston sekä sen jäsenjärjestöjen sosiaalisen median kanavissa eri puolilla Pohjoismaita.

Kampanjan rahoittaa Pohjoismaiden neuvosto, joka toimii Pohjoismaiden parlamenttien virallisena yhteistyöelimenä.

www.pidasaaristosiistina.fi

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuvat: Elina Kivilä / Pidä Saaristo Siistinä ry ja Max Emanuelson / Hold Norge Rent