Talven ensimmäinen jäänmurtaja lähtee Perämerelle perjantaina:Kaikista maailman maista vain Suomessa kaikki satamat jäätyvät joka vuosi
Jäänmurtaja Otso lähtee matkaan Helsingistä perjantaina 13.12.
Avustuskausi alkaa tänä vuonna viime vuotta aiemmin. Vuosi sitten ensimmäinen jäänmurtaja lähti liikkeelle joulupäivänä. Aikaisemman lähdön syynä on jäätilanteen kehitys pohjoisella Perämerellä, koska merivesi alueella on keskimääräisiä arvoja kylmempää.
Ensimmäiset avustusrajoitukset pohjoisen satamissa tulevat voimaan 15.12, jolloin myös Otso saapuu alueelle.
Vaikka merivesi pohjoisessa on tavanomaista kylmempää, niin esimerkiksi Suomenlahdella tilanne on päinvastainen eikä toistaiseksi ole tarvetta avustusrajoituksille.
Saimaalla liikennettä avustavat tällä hetkellä jäänmurtajat Meteor ja Iso-Pukki. Saimaan kanava on tarkoitus, jäätilanteesta riippuen, pitää avoinna tammikuun loppuun.
Laivat liikkuvat jääolosuhteissakin 24/7-periaatteella. Väyläviraston eli Väylän palvelulupauksen mukaan jäänmurtajien apua saa keskimäärin neljässä tunnissa. Jäänmurtajat eivät operoi ainoastaan satamiin johtavilla väylillä, vaan avomerelläkin avustetaan huomattava määrä aluksia.
30 ympärivuotista satamaa
Suomessa on 30 ympärivuotisesti toimivaa satamaa, joiden talviliikennettä avustetaan tarvittaessa.
– Suomen talviolosuhteet poikkeavat kaikista muista maista siinä, että vain meillä kaikki satamat jäätyvät joka vuosi. Vaikka meri ei olisikaan joka talvikaudella täysin jäässä, rannat ovat, sanoo merenkulun johtava asiantuntija Markus Karjalainen Väylästä.
Väylä varautuu keskimääräiseen talveen ja asettaa avustusrajoituksia satamiin jäätilanteen mukaan samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina.
Väylän mukaan nykyään keskimääräinen talvi voidaan tulkita sellaiseksi, että tyynet pakkasjaksot ja leudot tuuliset jaksot vuorottelevat.
Leudohko talvi ei ole sama kuin merenkulullisesti helppo talvi. Yleensä leudoilla jaksoilla tuulet puhaltavat etelän ja lännen väliltä, mikä aiheuttaa Suomen satamien edustoille vaikeakulkuisia sohjo- ja ahtojääalueita.
Tuulten tyyntyessä sää yleensä muuttuu kylmäksi ja avoalueille alkaa syntyä nopeasti uutta jäätä ja tuulella syntyneet sohjoalueet jäätyvät vaikeasti läpäistäviksi. Tämä tarkoittaa hinausten lisääntymistä avustustoiminnassa.
Jäänmurto on yhteispeliä
Jäänmurron työnjako Suomessa toimii niin, että palveluntuottajat ylläpitävät jäänmurtokalustoa ja Väylä vastaa kuljetusjärjestelmän toimivuudesta. Väylä mm. päättää koska murtajat lähtevät operointiin ja asettaa satamakohtaisia avustusrajoituksia alusten jääluokan ja kantavuuden perusteella.
– Jotta voimme tehdä oikea-aikaisia päätöksiä, Väylä käy jatkuvaa vuoropuhelua mm. jäänmurtajien, Ilmatieteen laitoksen, luotsien, varustamojen, teollisuuslaitosten sekä satamien kanssa, Karjalainen toteaa.
Jäänmurtoyhteistyötä tehdään myös yli valtiorajojen ja siksi Suomella on valtiosopimukset muun muassa Ruotsin ja Venäjän kanssa.
Katso video jäänmurtotaktiikoista ja -manöövereistä klikkaamalla artikkelin kuvaa tai tästä linkistä.
