Uutuusteos kertoo Itämeren saaristolinnuston muutoksista– Haahkan alamäki ja merikotkan paluu kuvaavat luonnon suuria muutoksia
Itämeren saaristolinnusto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Uusi kaksikielinen teos Itämeren saaristolintuja – Skärgårdsfåglar vid Östersjön kokoaa yhteen yli 200 vaikuttavaa kuvaa saaristomme siivekkäistä sekä vuosikymmenten tutkimukseen perustuvan tiedon lintukantojen kehityksestä.
Kirjan tekijät, valokuvaaja Raimo Sundelin ja biologi, tietokirjailija Janne Lampolahti, ovat seuranneet Itämeren linnustoa yhteensä lähes sadan vuoden ajan. Molempia yhdistää pitkäjänteinen työ saaristoluonnon parissa, syvä lajituntemus ja vuosikymmeniä jatkunut omistautuminen linnuston tutkimiselle, seurannalle ja suojelulle. 20.8. julkaistavan kirjan on kustantanut Itämeren pelastamiseen keskittyvä John Nurmisen Säätiö.
Lintukannat ovat jatkuvassa muutoksessa
Puolen vuosisadan aikana Itämeren saaristoon on vakiintunut uusia pesimälajeja, samalla kun osa tutuista linnuista on runsastunut ja osa taantunut voimakkaasti. Muutosten taustalla vaikuttavat metsästyksen muuttuminen, luonnonsuojelun vahvistuminen, rehevöityminen, saariston maankäytön muutokset, vieraslajit sekä ympäristömuutokset myös lintujen talvehtimisalueilla. Osa muutoksista on ollut myönteisiä, osa huolestuttavia.
– Ehkä hieman yllättäen rehevöityminen hyödytti monia saaristolintuja pitkään, koska ravintoa oli aiempaa enemmän tarjolla. Liiallisen rehevöitymisen myötä meren ekosysteemi alkaa kuitenkin kärsiä: simpukkapohjat liettyvät, vesikasvillisuus taantuu ja ravintoketjut muuttuvat. Silloin myös vaikutukset linnustoon kääntyvät kielteisiksi, Janne Lampolahti sanoo.
Haahkan romahdus ja merikotkan paluu kertovat ympäristön muutoksesta
Erityishuomion kirjassa saavat kaksi Itämeren avainlajia: haahka, pitkäaikainen saariston hallitsija, sekä merikotka, jonka vaikuttava paluu on yksi suomalaisen luonnonsuojelun suurista menestystarinoista.
Haahkan kanta on romahtanut yhden ihmissukupolven aikana aiemmasta runsaudestaan. Merkittävin yksittäinen syy on ollut merikotkan paluu saaristoon: erityisesti nuoret merikotkat saalistavat haahkan emoja pesiltä ja poikueita ruokailualueilla. Lisäksi taudit, pienpedot ja rehevöitymisen pitkälle edenneet haitalliset vaikutukset ovat lisänneet haahkan ahdinkoa.
– Erityisen voimakkaasti taantuma on koetellut naaraita, joita kuolee enemmän kuin niitä syntyy. Lisäksi yhä useampi naaras jättää pesimisen väliin, Lampolahti kertoo.
Merikotka puolestaan on noussut sukupuuton partaalta takaisin Itämeren huippupedoksi vuosikymmeniä jatkuneen suojelutyön ansiosta. Sen elpyminen on samalla muuttanut saariston lajiyhteisöjä.
Infograafit havainnollistavat vuosikymmenten kehityksen
Itämeren saaristolintuja – Skärgårdsfåglar vid Östersjön -kirjaan on koottu myös eri lintulajien kannankehityksestä kertovia infograafeja. Ne näyttävät yhdellä silmäyksellä, miten eri lajien kannat ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana.
– Suomalainen saaristolinnuston seuranta kuuluu maailman huipputasolle. Joidenkin alueiden havaintosarjat ulottuvat aina tsaarinajalle saakka, ja koko rannikon kattavaa seurantaa on tehty yhtäjaksoisesti jo 38 vuoden ajan, Lampolahti kertoo.
Seurantaa ovat tehneet tutkijat ja viranomaiset, mutta ennen kaikkea tuhannet lintuharrastajat, joiden pitkäjänteinen vapaaehtoistyö on tehnyt poikkeuksellisen laajojen aineistojen keräämisen mahdolliseksi.
Puolen vuosisadan työ yksissä kansissa
Kirjan valokuvat on ottanut Raimo Sundelin, joka on seurannut ja kuvannut Itämeren saaristolintuja yli 50 vuoden ajan.
– Yksi kuva voi vaatia vuosikymmenten työn ja paljon malttia. Esimerkiksi haahkan ja ahtojäiden saaminen samaan kuvaan oikeassa valossa onnistui vasta 30 kevään jälkeen. Toisaalta joskus ratkaiseva hetki kestää vain sekunnin ja kuva tulee napata nopeasti, Sundelin sanoo.
Kirjan teksteistä vastaa biologi ja tietokirjailija Janne Lampolahti. Hän on laatinut kymmeniä linnustoselvityksiä Selkämeren rannikolla, opettanut linnuston laskentaa 30 vuoden ajan sekä kirjoittanut saaristokasveista ja -linnuista.
Sundelin ja Lampolahti yhdistävät kirjassa vuosikymmenten kenttäkokemuksen, tutkimustiedon ja vaikuttavan luontokuvauksen kokonaisuudeksi, joka kertoo Itämeren saaristolinnuston historiasta, nykytilasta ja siitä, miten meriympäristön muutokset heijastuvat lintuihin ja koko Itämeren tilaan.
Lisätietoja:
Kirjan kuvia nähdään kesällä kahdessa valokuvanäyttelyssä Helsingissä. Molempiin näyttelyihin on vapaa pääsy.
- Itämeren saaristolintuja -näyttely 19.–31.8.2026 Tuomiokirkon krypta, Helsinki.
- Saariston lintuja -näyttely 25. –29.8.2026 Viapori Jazz, Suomenlinna
Itämeren saaristolintuja – Skärgårdsfåglar vid Östersjön
Tekijät: Raimo Sundelin & Janne Lampolahti
Kuvat: Raimo Sundelin
Kustannustoimitus: Mari Hyypiä
Graafinen suunnittelu ja taitto: Tommi Jokivaara
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö sr, Helsinki 2026
Kielet: suomi ja ruotsi
Sivumäärä: 240
Kuvia 210, 24 kaaviota
Julkaisupäivä: 20.8.2026
OVH: 44,90 € (sis. alv)
Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta kauppa.johnnurmisensaatio.fi sekä valikoiduista kirjakaupoista.
Tekijöiltä on ilmestynyt aiemmin yhteisteos Rantojen hiljaiset – Strändernas tysta liv (John Nurmisen Säätiö, 2025).
