Suomessa valmistettujen veneiden kokonaismyynnistä meni tammi–marraskuusa 2019 euromääräisesti laskettuna vientiin 77 prosenttia. Tullin ennakkotilaston mukaan viennin arvo kasvoi 20 prosenttia.
Venealalle on kuitenkin tyypillistä, että vientiluvut vaihtelevat melko rajusti suurten ja kalliiden yksittäisten veneprojektien mukana. Noin 20 prosentin kasvu menee siten osin vuosittaisen satunnaisvaihtelun piikkiin.
– Viennin suuri kasvu selittyy pitkälti isojen purjeveneprojektien päättymisajankohdilla, Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo sanoo.
Finnboat julkisti venealan talouskatsauksen Vene 20 Båt -messujen avajaisten yhteydessä perjantaina 7.2. Talouskatsauksen voi lukea täältä.
Suomesta vietiin veneitä tammi–marraskuussa 2019 kaikkiaan 253 miljoonalla eurolla. Veneitä vietiin yhteensä lähes 9 000 kappaletta kaikkiaan 37 maahan. Yritysten ilmoittama venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 290 miljoonaa euroa.
Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen länsinaapureissa Ruotsissa ja Norjassa, vaikka vienti molempiin maihin väheni edellisvuodesta.
Kappalemääräisesti selkeästi tärkein kauppakumppani oli Ruotsi, jonne vietiin tammi–marraskuussa 4 151 venettä, eli lähes puolet kaikista viedystä veneistä. Ruotsin viennin arvo oli 55 miljoonaa euroa ja Norjan 2 700 veneellä noin 49 miljoonaa euroa.
Vienti länsinaapureihin koostuu merkittäviltä osin pienehköistä avoveneistä ja keulahytillisistä daycruisereista. Tällä alalla Suomessa on erityisen vahvaa tuotekehitystä ja valmistusta.
Isossa kuvassa kotimainen veneteollisuus on kuitenkin vain pieni palanen Suomen vientiteollisuutta. Suomen viennin kokonaisarvo on noin 65 miljardia euroa vuodessa, joten veneteollisuuden osuus kokonaisviennin arvosta jää noin 0,4 prosenttiin.
