VMG 53 (2027–)– Kansainvälinen kolmirunko
Idea syntyi USA:n rannikolla ja siellä on uuden yrityksen pääkonttori, mutta suunnitelmat tulevat Ranskasta ja toteutus Etelä-Afrikasta, kun kokonaan uusi venebrändi julkistaa ensimmäisen uutuutensa VMG 53:n nopeiden trimaraani-risteilijöiden kapeille markkinoille.
Ensimmäisessä keskustelussa ei ollut sinänsä mitään erikoista. Amerikkalaiset Michael Schwartz ja Karl Reed olivat miehistössä avomerikilpailussa New Englandin edustalla USA:n koillisrannikolla, ja alkoivat rankan sään innoittamina pohtia, millainen olisi heidän näkemyksensä täydellisestä purresta. Sellaisesta, jossa yhdistyisivät voittajaveneen nopeus ja matkapurren mukavuus, molemmat avomerellä keleistä riippumatta.
Samoja keskusteluja lienee käyty lukemattomien veneiden laidoilla viimeistään siitä asti, kun purjehduskilpailut on keksitty. Uusille kierroksille asia lähti tällä kertaa kilpailun jälkeen, kun ystävykset alkoivat ajaa ideoitaan kohti todellisuutta.
He perustivat kokonaan uuden venemerkin, joka sai nimensä kisaajille hyvin tutusta ja tärkeästä termistä: Velocity Made Good, nopeus maalia kohti, eli VMG. Yritys perustettiin New Yorkiin, mutta sitä on rehellisempää kutsua brändiksi kuin veistämöksi.
Schwartz on luonut uraansa kansainvälisten yritysten tuote- ja tuotantokehityksen parissa ja hänellä on osaamista sekä teollisessa muotoilussa että konseptien ja tuotteiden kehittämisessä markkinakelpoisiksi. Reed on kaksikosta käytännöllisemmin veneet ja veneteollisuuden tunteva toimittuaan vuosikausia ammattikipparina luksusjahdeilla, niiden ylläpidosta ja huollosta vastaten. Kisaradoilla hän on loistanut nimenomaan monirunkoveneissä. Kontaktit ja verkostot yli rajojen olivat siis valmiina.
Alusta lähtien veneestä haluttiin monirunkoinen. Suunnittelijaksi valikoitui ranskalaistoimisto VPLP Design, jonka kanssa konseptiksi päädyttiin valitsemaan trimaraani. Vastaavan kokoluokan katamaraaniin verrattuna silloin joudutaan tinkimään sisätilojen määrästä, mutta vastineeksi saadaan monipuolisemmin eri tuulensuunnnilla ja keleissä tehokasta suorituskykyä. Lisäksi markkinoilla ei ole oikeastaan lainkaan kilpailijoita, kun laadun ja luksuksen taso päätettiin nostaa korkeammalle kuin esimerkiksi ranskalaisillla Neel-trimaraaneilla, ja toisaalta sisätilat merkittävästi suuremmiksi kuin tanskalaisella Dragonflyllä.
Muiksi suunnittelijoiksi valittiin ranskalainen Chedal Anglay Design sisustuksen osalta ja teknisestä sekä materiaalisuunnittelusta vastaamaan Thorne Yacht Design Marylandistä. Varsinaisesta rakentamisesta huolehtii edistyksellisiin komposiittipursiin erikoistunut Evolution Marine Manufacturing Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa.
Nyt unelma on ensimmäistä kertaa muuttumassa todeksi. Rakennustyöt ovat käynnissä ja vesillelaskua suunnitellaan tammikuulle 2027.
Runko rakennetaan hiilikuidusta sandwich-rakenteella. Vaikka päämitoista ei vielä ole kerrottu kuin 53 jalan pituus, tavoite nopeudesta edellyttää kevyttä kokonaispainoa. Siihen tähdätään myös käyttämällä ultrakevyitä materiaaleja sisustuksessa, paitsi rakenteissa ja laipioissa, myös kalustuksessa aina verhoilua myöden. Asuin- ja pesutilat sijoittuvat keskirunkoon, jotta sivuponttoonit voidaan muotoilla parhaiten virtaviivaisesti. Sen tarkemmin ei järjestelyistä ole kerrottu. Koska pääkantta tulee joka tapauksessa paljon, sinne voi olettaa syntyvän luontevasti tilaa sekä oleskelulle että pentterin ja navigoinnin tarpeille. Chedal Anglay tunnetaan entuudestaan mm. Gunboat -pursista, joten tyylistä voi olettaa modernin käytännöllisyyden yhdistelyä luksushenkeen.
Hankkeen ennakkotiedoissa luvataan, että VNG 53 tulee luomaan pohjan uudelle sukupolvelle avomeritrimaraaneja, joissa yhdistyvät huipputason suorituskyky ja mukavuus, sekä käytännön valmiudet pitkiin valtameriristeilyihin. Tavoitteena on tuoda tähän asti kilpatason trimaraaneissa käytettyjä teknisiä ratkaisuja sarjatuotantona valmistettavien risteilypursien asiakkaiden ulottuville. Lisää malleja kerrotaan jo olevan suunnitteilla.
