Axopar 25 Cross Bow (2022–)– Ensiaskel suosikkiluokkaan

Axopar sohaisee 25 Cross Bowlla ensimmäistä kertaa Suomessa hyvin suosittujen keulakajuutallisten daycruiserien luokkaa. Se kuinka Axoparille tunnusomainen muotoilu ja läpeensä koetellun veneluokan ominaisuudet kohtaavat, selviää Totalveneen koeajolla.

Vuonna 2014 markkinoille saapunut Axopar on ajanut rohkeasti omia väyliä. Se on osoittautunut erittäin menestyksekkääksi ratkaisuksi, sillä Axoparista on muodostunut muutamassa vuodessa kansainvälinen menestys ja yli 100 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla jyräävä bisnes.

Menestys on perustunut kautta veneilevän maailman hittituotteiksi muodostuneiden 28- ja 37-mallisarjojen varaan. Ne molemmat on päivitetty menestyksekkäästi jo toiseen mallisukupolveen. Sen sijaan vuonna 2016 markkinoille lasketun 24-sarjan elinkaari jäi lyhyeksi, vain parin vuoden mittaiseksi. Sen tilalle on sorvattu täysin uusi 22/25-mallisarja.

Mallivuodelle 2021 esitelty Aopar 22 Spyder (ja T-Top) ja vuotta myöhemmin seurannut, nyt koeajossa oleva 25 Cross Bow (ja Cross Top) jakavat yhteisen ”alustan”. Niiden rungon muoto ja leveys ovat samat, mutta 25:ssa runkoa on jatkettu 80 sentillä. Sen myötä kokonaispituus nousee tasan kahdeksaan metriin.

Pituuteen nähden 25 Cross Bow on hyvinkin solakka, sillä runko on vain hieman yli 2,2 metriä leveä. 7–8 metrin pituusluokassa yleisempi leveysmitta on 2,4–2,6 metriä. Rungon volyymi vertautuu luontevammin siis selvästi alle kuin yhtään yli kahdeksan metrisiin kilpailijoihin.

Tyypiltään 25 Cross Bow on keulakajuutallinen daycruiser, joka on omiaan päivä ja viikonloppuretkeilyyn. Sukunäköisyys täysin avoimeen 22 Spyderiin on ilmeinen, jopa siinä määrin, ettei sivuprofiilikuvasta malleja tahdo nopealla vilkaisulla erottaa toisistaan.

Keulakajuutta piiloutuu 25:n muotoihin hyvin. Keulakansi on kauttaaltaan tasainen ja varvaslistan verran laitojen suojassa. Tasaiselle kannelle istuu luontevasti kookkaan aurinkotason muodostava patjasarja, joka tosin on lisävaruste.

Kulkuyhteys on epäsymmetrinen. Pääväylä on paapuurin laidalla, jossa tuulilasin kohdalla laskeudutaan perään päin kulkiessa kahden askelman verran keulakannelta alas avotilan turkille. Askellus on sujuvaa, mutta etenkin keulakannen laidalla liikkuessa matalista kaiteista on vain näennäistä turvaa, eikä kehyksettömästä ja kaiteettomasta tuulilasistakaan ole luontevaa ottaa tukea.

Patjaan on ommeltu kiinnipitokahvat ja mukitelineet.

Tuulilasi lukittuu haluttuun asentoon molemmilla sivuilla olevilla sormimuttereilla.

Yläasennossa viimansuoja paranee mutta kulkuväylä kapenee.

Kulkuväylä on askelluksen puolesta sujuva, mutta matala kaide ei ole omiaan lisäämään luottoa keulakannen reunalla liikkumiseen.

Keulassa on kookas ankkurilaatikko ja valmius Välimerellä halutulle ankkurivinssille.

Styyrpuurin puolellakin on kapea ”astinlauta” vaikkapa kylkiparkkitilanteita varten.

Tuulilasi ohjaa ala-asennossakin ajoviiman ohjaamossa istuvien yli, mutta hankaloittaa kajuuttaan ja kajuutasta kulkemista.

Kookas keulakansi on kauttaaltaan tasainen. Aurinkopatja ja Softdeck-turkki ovat lisävarusteita. Pääkulkuväylä on varattu paapuurin puolelle. Tuulilasin alla on kajuutan ikkuna.

Tuulilasin muoto on suoraan 22:sta, samoin harvinaislaatuinen mahdollisuus säätää tuulilasin kallistuskulmaa ja sitä myötä korkeutta. Säädettävyydestä on myös iloa, osin vaivaakin. Etenkin seisten ajaessa viiman suoja paranee, kun tuulilasia säätää pystymmäksi. Ala-asennossa tuulilasi tulee tutuksi kajuuttaan kulkiessa, sillä siihen kopauttaa herkästi pään. Parin kontaktin jälkeen käy selväksi, että kajuuttaan kulun kannalta tulilasin asentoon tulee kiinnittää huomiota.

Axopar 25 Cross Bow: tyylikäs ja tilava kajuutta

Itse kajuutta on ensivaikutelmaltaan odottamattoman tyylikäs ja ilmavan tilava. Ilme on huoliteltu, joskin pääosin melko kliinisen muovinen. Keulavuode ei ole järisyttävän kokoinen, mutta riittää kahdelle keskenään hyvin toimeen tulevalle aikuiselle. Muodoltaan vuode on paljon suurempien veneiden tapaan pikemminkin pari- kuin V-vuode.

Luonnonvaloa kajuuttaan tulee oven lisäksi kattoikkunasta, runkoikkunoita ei ole. Tuuletusta saa aikaan oven ohella vuoteen yläpuolella olevalla kansiluukulla, kunhan sitä ei ole peitetty keulapatjalla, jossa ei ole luukun kohdalla lohkoa. Sen sijaan patjaan on ommeltu kaksi kiinnipitokahvaa ja kaksi mukitelinettä.

Suurempia säilytystiloja kajuutassa ei ole, mutta vaatekassit saa työnnettyä vuoteen alle ja pikkutavaraoille on pari hyllyä sekä päälaipion kangaslokerikko. Takaseinustalla on myös penkki, jonka kannen alta löytyy lisävarusteena saatava vesi-wc. 

Tyylikäs ledivalaistus antaa kajuutalle modernin ilmeen. Tilaa ja ilmavuutta on enemmän kuin päälle päin uskoisi.

Penkin kannen alla on sähköhuuhtelulla varustettu minikokoinen wc-istuin.

Nurkka on varattu pukeutumispenkille, pesualtaalle ja seinälokerikolle.

Pytty on pienintä mahdollista kokoa, ja sopii lähinnä lasten tai pienikokoisten aikuisten istuttavaksi. Lisäksi kansi lepää selän päällä, sillä se ei pysy omineen pystyssä. Epäkäytännöllisyys vähän kummastuttaa, sillä lattiapinta-alaa kajuutassa vaikuttaisi riittävän toimivammallekin toteutukselle. Käsipesua varten pytyn vieressä on pesuallas.

Axopar 25 Cross Bow: modulaarinen avotila

Taka-avotila on järjestelyiltään täysin identtinen 22:n kanssa. Se tarkoittaa lähtökohtaa, jossa on vain kahden istuttava peräpenkki sekä paljon tyhjää turkkialaa, jonka alla on kookas ruuma. Lisää kalustusta saa valitsemalla joko laidoille levittyvän U-sohvan tai keskeisesti sijoitetun istuin/aurinkotasolaatikon, jota Axopar kutsuu Multistorageksi. Testiveneeseen oli valittu jälkimmäinen, mutta ensin pari sanaa U-sohvasta.

Sitä saa täydennettyä pöydällä ja aurinkotasolisukkeilla, mutta U-sohvan istumamukavuuteen jää lähinnä matalien selkänojien takia parantamisen varaa. Säilytystilat kasvavat laitasohvien alle jäävillä avolokeroilla.

Jos pöytää ei tarvita, on Multistorage ehkä se mielenkiintoisempi vaihtoehto. Kookkaan laatikon sisällä on valtava tavaratila, ja yhtälailla kookas kansi toimii makuu- tai istuma-alustana. Selkänoja on irrotettava, ja sen voi asettaa istuinlaatikon kanteen pitkittäin tai poikittain. Parhaimmillaan paikkoja voi kuvitella jopa kuudelle, tosin istumamukavuus on pidempikestoista matkantekoa ajatellen melko vaatimatonta luokkaa. 

Istuinlaatikon molemmilta puolilta on yhdenvertainen kulkuväylä uimatasoille.

Istuimet on kiinnitetty luukkuihin, jotka on varustettu tuplasalvoilla.

Ison laatikon sisällä on pilssiin saakka ulottuva säilytystila, joka nielee paljon tavaraa.

Ohjaamon istuimien alle saa pesualtaan ja arkkumallisen jääkaapin.

Selkänoja voi asettaa pitkittäin tai poikittain.

Multistorage on keskeisesti sijoitettu iso istuinlaatikko.

Kookkailla uimatasoilla on tilaa liikkua. Puolenvaihtamiseen on hyvin tilaa ja askelma moottorikaivon etureunassa.

Axopar 25 Cross Bow: ajamisen iloa 

Ylivoimaisesti parhaat oltavat Axopar 25:ssa on kuskilla ja kartturilla, vaikka ohjaamon ja matkustamon suojaisuus ei läpikuljettavalla tuulilasilla varustettujen daycruiserien veroinen olekaan. Axoparille tyypilliseen tapaan ajoasento ja ergonomia on passattu penkin ylös nostettuun etureunaan nojautumista ajatellen, mutta istuma-asentokin on ihan käypäinen: ratti ja kaukohallintalaite ovat käsien ulottuvilla ja jaloillekin on luontevalla tavalla tilaa. Monitoiminäytön ruudulle yltäminen istuessa vaatii sen sijaan valitettavan tavalliseen tapaan kurottelua.

Ajo-ominaisuuksissa ei jää jossiteltavaa eikä seliteltävää. Pikkusiskoon nähden 25:n lisäpituus ja -paino on tehnyt vain hyvää, ja jo lähtökohtakin oli erinomainen. 

Teräväkeulainen runko halkoo terävääkin vasta-aallokkoa mukavan eleettömästi, eikä muutkaan aallonsuunnat tuota ongelmia. Sivuaallokossa Axopar 25 on vakaa ja rauhallinen, vaikka sitä ei kapealta ja suhteellisen syvältä rungolta osaa odottaa. Trimmitasoja ei koeajolla tarvinnut käyttää kuin kokeeksi, vaikka olosuhteet olivat sellaiset, että monen muun veneen kohdalla niitä olisi varmasti tarvittu. Myötäaallokossa voi niin halutessa päästellä vähän reilumminkin, sillä 25 irtoaa aallonharjalta tasapainoisesti ja laskeutuu pienen loikan jälkeen huomattavan pehmeästi.

Keula ohjautuu tarkasti, joten aallokkoajossa pahoja paikkoja, kuten nousevia ja sortuvia aallonharjoja tai isompia aaltojen selkiä on sujuvaa väistellä. Tiukat ja vauhdikkaat kaarrokset sujuvat säyseästi aina 35 solmun nopeuteen saakka. Sen jälkeen liikkeisiin tulee kipakkuutta, joihin kyydissä olijoiden tulee olla varautunut.

Uppoumanopeuksilla 25 kulkee kiitettävän suoraan, liukuvarunkoisille veneille tyypillinen kiemurtelu loistaa poissaolollaan. Satamapyörittelyssä on pientä kankeutta, mutta toisaalta 25 pitää liikesuuntansa pääsääntöisesti hyvin. 

Koeajovene oli varustettu tehokkaimmalla moottorivaihtoehdolla, 250-hevosvoimaiselle Mercuryn V8-Veradolla. Numeroarvot eivät ole häkellyttäviä, mutta vähintäänkin hyviä. 25 solmun matkanopeudella kulutus on kohtuulliset 1,2 litraa meripeninkulmalla, ja huippunopeus nousee vaivatta 43 solmuun.

Kaikkien Axoparien tapaan pohjassa on luonnollisesti kaksi porrasta, jotka ”voitelevat” rungon märkäpintaa ilmalla. Porraspohjaveneille tyypilliseen tapaan liukukynnys on kulkuasennossa olematon, mutta kulutuskäyrässä selvä. Ihan millä tahansa nopeudella Axoparillakaan ei siis kannata ajaa, vaikka keula ei taivaalle sojota. Raskainta kulku on 10 solmun tienoilla, jolloin bensaa palaa liki kaksi litraa meripeninkulmalla eli lähes yhtä paljon kuin täydellä kaasulla ajettaessa. Taloudellisuuden kannalta järkevimmät etenemisnopeudet ovat 5–6,5 ja 20–30 solmua, jolloin kulutus pysyy 1,1–1,3 litran raameissa meripeninkulmalla.

Ajo-ominaisuudet ovat sanalla sanoen loistavat. Porraspohjarunko on miellyttävästi aaltoja halkova, suunta- ja kallistusvakaa ja taloudellinen.

Kojelauta on kapoinen, mutta päähallintalaitteet ovat silti varsin hyvin käsillä. Sen sijaan trimmin ja keulapotkurin vivut jäävät hieman hankalasti ratin kehän alle. Tuulilasinpyyhintä ei saa edes lisävarusteena.

250-hevosvoimainen Mercury on moottorivalikoiman tehokkain vaihtoehto, ja siivittää 25:n yli 43 solmun huippunopeuteen. V8-Verado on käynniltään miellyttävän sivistynyt.

Rungossa ja laidoissa on teräviä ja veistoksellisia muotoja. Törmäyslistoja ei ole, mutta sellaisen saa lisävarusteena vajaalla tonnilla.

Cross Top -malliversion lisähinta on 5 200 euroa. Katosta saa täydennettyä ajokuomulla, avomalliin on tarjolla sprayhood ja bimini. Mallorcalla testatussa koeajoveneessä ei ollut minkäänlaista kuomuvarustusta, joten niiden toimivuutta ei voitu kokeilla.

Axopar 25 Cross Bow: terävä lähtöhinta mutta lisävarustelu maksaa

Axoparin menestysreseptiin kuuluu, että se onnistuu näyttämään paljon kalliimmalta kuin onkaan. Brändäyksessä ja laatuvaikutelman hieromisessa on onnistuttu. 

Koeajopaketin hintakartta alkaa alle 90 000 eurosta. Ihan samaan ei muut lähemmäs kahdeksanmetriset daycruiserit oikein pysty, sillä niiden alkaen hinnoissakin tuppaa nykyisin olla kuusi numeroa. Alle 7,5-metrin luokassakin esimerkiksi tuoreiden AMT 240 DC:n ja Jeanneau Cap Camarat 7.5 WA:n hinnat alkavat yhdeksiköllä.

Axoparin kohdalla varusteluun kuluu vielä tukku rahaa, sillä vakiovenettä tuskin kukaan kelpuuttaa. Päiväretkikäyttöä ajatellen vähimmäispanostus lisävarusteisiin on kymppitonnin luokkaa, mutta moni halunnee karttaplotterin, turkkipinnoitteen sekä kalusteiden ja pehmusteiden lisäksi myös keulapotkurin avuksi ja mukavuuksia jääkaapista makeavesijärjestelmään ja vesivessaan. 

Suomen oloissa oleellinen lisäkysymys on, riittääkö tonnin sprayhood vai tarvitaanko viiden tonnin Cross Top -ajokatos ja siihen sopiva, liki kahden tuhannen euron hintainen ajokuomu? Ilman niitäkin testiveneen kaltainen varustelu nostaa hinnan jo 115 000 euroon. Siltikin yksilöllinen Axopar 25 taiteilee hinnallaan varsin onnistuneesti jossain kahdeksan ja seitsemän metristen kilpakumppanien välimaastossa. 

• Teksti: Jan Sjölund
• Kuvat: Axopar ja Jan Sjölund
• Video: Jan Sjölund ja Tuija Soikkeli