Cremo 488 BR ja 558 BR (2025–)– Suosikkiluokan haastajapari Ruotsista

Ruotsalainen Cremo saapuu Suomen markkinoille tuoreilla suosikkiluokan 488 BR ja 558 BR -malleillaan. Ne yrittävät kiilata suomalaismerkkien rinnalle ja ohikin.

Cremolla on paljon sekä ruotsalaista että suomalaista pienvenehistoriaa vaalittavanaan. Cremo ei ehkä merkkinä sano monellekaan mitään, mutta Crescent ja Monark ehkäpä jo enemmän, ainakin varttuneemmille veneilijöille.

Tarina alkaa vuodesta 1958, jolloin polkupyörävalmistaja Monark alkoi valmistaa myös veneitä. 1960-luvulla Monark ja toinen ruotsalainen pyörämerkki Crescent yhdistyivät, minkä jälkeen polkupyörien ohella myös veneitä alkoi valmistua Varbergissa Göteborgin eteläpuolella molemmilla merkeillä.

Vuonna 1972 Cresent/Monark ryhtyi edistykselliseksi, ja aloitti veneiden valmistuksen Puolassa. Nykyisin niin tekee moni muukin ruotsalainen, norjalainen ja suomalainen venemerkki, muun maalaisista puhumattakaan. Vuonna 1986 oli vuorossa yrityskauppa, jossa Crescent/Monark myi veneliiketoimintansa sen toimivalle johdolle, minkä seurauksena syntyi venevalmistaja Cremo Boats.

Vuonna 2006 Puolaan valmistui Cremon uusi tehdas, mutta ajankohta finanssikriisin alla ja venemalliston vanheneminen ajoivat toiminnan taantumaan. Hiipuneen tuotannon pelasti vuonna 2019 Cremon nykyinen omistaja, Bengtssonin perheen Intaga Group. 

Tässä kohtaa Crescent, Monark- ja Cremo-veneitä oli ehditty valmistaa jo yli 30 000 kappaletta. Niistä tosin peräti 20 000 on Pelle Pettersonin suunnittelemaa ja vuosina 1968–2007 valmistettua Crescent 42 -pienvenemallia, johon ei oikein voi olla törmäämättä oikeastaan yhdessäkään ruotsalaisessa pienvenesatamassa.

Suomessa Bellalla ja Flipperillä on Crescentin ja Monarkin tapaan monikymmenvuotiset perinteet. Bella perustettiin vuonna 1970 ja Flipper jo nelisen vuotta aiemmin. Bellan omistukseen Flipper siirtyi syksyllä 1992. 

Bella taasen myytiin ruotsalaiselle Nimbus Groupille vuonna 2018, joka puolestaan myi Bellan ja Flipperin viime vuonna Intaga Groupille eli käytännössä Cremolle. Jo sitä ennen Nimbus päätti lopettaa venevalmistuksen Suomessa ja sulkea Bellan Kuopion tehtaat, joten Cremo siirsi hankkimiensa Bella- ja Flipper-mallien tuotannon omalle tehtaalleen Puolan Chojniceen.

Cremo Boatsin eli venevalmistaja-Cremon repertuaarissa kolmen venemerkin keskinäisiä suhteita eli brändäystä voisi kuvailla autopuolelta Volkswagen-konsernin merkeillä: Cremo-venemerkki on paljon vastinetta rahalle tarjoava Skoda, Bella koko kansan Volkswagen ja Flipper vähän prameampi Audi. Se, kuinka kaikki lopulta asettuu, jää nähtäväksi.

Samankaltainen kaksikko

Cremo esitteli viime vuonna peräti kahdeksan uutta venemallia, joista viisi (488 SC, 488 BR, 558 SC, 558 BR ja 680 CC) on merkin uuden sukupolven pulpettiveneiden sarjaa. Ensimmäisenä Suomeen ja koeajoon saatiin BR-mallit.

Pituuserosta huolimatta 488 ja 558 jakavat saman perusrakenteen, joka on käytännössä yksi- ja kaksikuorirakenteen välimuoto. Niin kauan, kun luukkuja ei avaa, näyttävät 488 ja 558 kiiltäväpintaisilta kaksikuoriveneiltä, ja vieläpä siististi viimeistellyiltä sellaisilta. Kansimuotti on kuitenkin valtaosin avoin, eli luukkujen alta paljastuu runkomuotin topcoatilla viimeistelty sisäpinta.

Muotoilullisesti malliparin sukulaisuus on ilmeinen: molemmissa on täyteläinen keula, melko kookas ja pysty tuulilasi sekä loivana uimatasoihin laskeutuva parraslinja. Se, mitä ei heti äkkää, on mallien identtinen leveys: rungot erottaa toisistaan oikeastaan vain 80 sentin pituusero. Tarkalleen 2,03 metrin leveys on 488:n alle viiden metrin kokoluokassa riittoisa, mutta 558:n kokoluokassa leveysmitta tapaa olla yleensä lähempänä 2,2 kuin kahta metriä.

488 BR tarjoaa kokoluokassaan suojaisan ohjaamon ja toimivat tilat, mutta etenkin paikallaan ollessa ja hitaissa nopeuksissa se on pienvenemäisen altis kallistumaan.

Tilaratkaisun osalta pituusero on sijoitettu ainakin suurimmilta osin taakse, noin ohjaamon ja peräpenkin väliin. Etuavotila on kalustettu molemmissa malleissa samalla tavalla, keulasta styyrpuurin sivulle taittuvalla yhtenäisellä kulmasohvalla. Lisävarusteena sohvaa voi täydentää istuinpehmusteilla, pöydällä ja aurinkotasolla. Selkänojapehmusteita lisävarustelistalta ei sen sijaan löydy.

Koko perän levyinen takapenkki on molemmissa malleissa samasta muotista, mutta 558:ssa on huomattavasti enemmän jalkatilaa. Selkänoja on kiinteä, mutta vähän istuinosaa kapeampi siten, että paapuurin laidalta on luonteva kulku perän tilaville uimatasoille ja takaisin. Uimatasot ovat yhdessä tasossa ja yhdistetty toisiinsa astinlaudalla, joten moottorin ja takapenkin selkänojan väliin jaa luonteva tila puolelta toiselle kulkemiseen. Kaikki turkkipinnat on jo vakiona vuorattu SmartDeck-pinnoitteella.

Molempien uimatasojen luukkujen alla on ankkurilaatikot, ja myös keulakannella on tilava köysiboksi, johon mahtuu pari kompaktia fendariakin. Keula- ja peräsohvan uumenissa olevat säilytystilat ovat rakenteesta johtuen mahtavan kokoiset, mutta pinnoiltaan monimuotoiset. Monista muista BR-malleista tuttuja pulpetin isoja säilytystiloja Cremon BR-malleissa ei ole. Cremon rakenteessa ne on valjastettu kelluvuuden takaaviksi suljetuiksi ilmatiloiksi. 

Selvästi suurempi taka-avotila ja huomattavasti tasapainoisempi ajettavuus erottavat 558:n selkeimmin pikkusisarestaan.

Avotilan itsetyhjentyvyyteen sen sijaan liittyy yksityiskohta, jota kilpailijoissa ei ole. Se on esityhjentyvä etuavotila, jonka turkki on hiukan muuta lattiaa alempana. Etuavotilan syvennyksestä johtaa taka-avotilan lattian alla kulkeva poistoputki, jota pitkin etuavotilaan päätynyt sade- ja roiskevesi poistuu varsinaiselle tyhjennysaukolle. Näin ollen taka-avotilan lattia pysyy ainakin joissakin tilanteissa roiske- ja sadevesistä kuivana.  

Sateelta suojaava ajokuomu on pienemmässä 488:ssa lisävaruste ja 558:ssa vakiona, vaikka sitä ei koeajoyksilössä vielä ollut. Kuomutallia kummassakaan mallissa ei ole, vaan kuomu rullataan, huputetaan ja laskostetaan peräsohvan selkänojan taakse.

Epäkeskot, mutta erilaiset pulpetit

Taka-avotilan tilojen ohella Cremon BR-mallit erottavat toisistaan etenkin ohjaamo, ajo-ominaisuudet ja hinta. Siihen nähden, että molemmissa malleissa on epäsymmetriset pulpetit, sama leveys, hyvin samankaltainen ja osin jopa identtinen tilaratkaisu, sekä samanlaiset tuulilasit, on hiukan yllättävää, että pulpetit ovat kuitenkin erilaiset.

Molemmissa malleissa ohjauspulpetti on apukuskin pulpettia leveämpi, mikä on varsin toimiva ratkaisu. Pulpettien kaksiosainen väliovi on molemmissa vakiona. Suuremman 558:n pulpetit ovat 488:n vastaavia syvemmät, joten ne syövät osan lisäpituudesta – toisaalta myös jalkatilaa on paremmin. 

Ajoasennot ovat täysin erilaiset. 488 BR:n ergonomia on perinteisempi ja suhteellisen hyvä, kunhan jalkatilat riittävät. Pitkäjalkaiselle tekee tiukkaa. 558 BR:ssä kojelauta tulee pidemmälle syliin ja jalkatilaa jää enemmän, mutta ratti on omituisen vaakatasossa, mikä romuttaa ergonomiaa.

Kaukohallintalaite on 488:ssa pinta-asennettua mallia, 558:ssa puolestaan laitaan upotettu. Kahvan takana on 558:ssa pehmustamaton kyynärnoja, josta ei tosin ole sijainnin takia kovasti iloa. Korkea tuulilasi antaa molemmissa aivan kelvollisen viimansuojan – lippis pysyy vauhdissakin ongelmitta päässä.

Kulutuksessa vain marginaalisia eroja

488:n tehoskaala on 50–80 ja 558:n 80–130 hevosvoimaa. Koeajoyksilöt oli varustettu 60- ja 80-hevosvoimiaisilla Mercuryilla. Ero huippunopeudessa osoittautui noin viiden solmun suuruiseksi, isomman ja tehokkaamman hyväksi.

Käytännössä jo 488 BR:n lähes 28 solmun huippunopeus on aivan riittävä, joten 60-hevosvoimainen vaihtoehto muodostaa pakettitarjonnan järkivaihtoehdon monessa suhteessa. 558 BR onkin sitten jo 80-hevosvoiman lähtötehoilla saavutettavalla 32 solmun huippunopeudella omassa luokassaan varsin kevytkulkuinen vene. 

Varsinkin 488 BR:n vahvuuksiin kuuluu erinomaisen laaja liukunopeusalue, sillä kevyellä 60-hevosvoimaisella koneella varustettuna 488 liukuu puhtaasti jo 12 solmun tuntumassa. Polttoaineenkulutukseltaan paketti ei ole kuitenkaan erityisen säästeliäs, mutta ainakin suoritus on tasainen, vaihteluvälin ollessa puolen litran luokkaa. Tyhjäkäynnin tuntumassa, parin kolmen solmun nopeudessa bensaa palaa 0,3 litraa, 5–6 solmun uppoumanopeuksilla puolisen litraa, liukukynnyksen alueella 7–10 solmun nopeudella kyntäessä 0,9 litraa ja 12–28 solmun liukunopeuksilla 0,7–0,8 litraa meripeninkulmalla.

60-hevosvoimainen Mercury vie 488 BR:ää aivan riittävästi ja liukunopeusalueesta muodostuu poikkeuksellisen laaja. Kaidevarustus on järeää ja jo vakiona runsasta.

Suurempi ja tehokkaampi 558 BR kulkee kovempaa, eikä kuluta juurikaan enempää. Selkein ero kulutuksessa on alhaisella nopeusalueella, jossa iskutilavuudeltaan suurempi 80-hevosvoimainen kone hörppii enemmän: tyhjäkäynnin tuntumassa puoli litraa ja 5–6 solmun uppoumanopeuksilla 0,7–0,8 litraa meripeninkulmalla. Liukukynnys on myös 558:ssa 7–10 solmun alueella, jolloin kulutus käväisee 1,1 litrassa meripeninkulmalla. Liukunopeuksilla matka taittuu 0,7–0,8 litralla ja huippunopeudella palaa 0,9 litraa meripeninkulmalla.

Suomessa viisimetrisissä bowridereissa kiinteä polttoainesäiliö on ennemmin sääntö kuin poikkeus. 60 hevosvoiman luokassa irtotankkiveneitä on sentään jokunen, mutta 80-hevosvoimaisissa sellaista saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Molemmissa Cremo-malleissa irtotankki on kuitenkin standardi, eikä kiinteää ja tilavampaa tankkia saa edes optiona. Kovin pitkään 25 litran tankillisella ei Cremo-mallien kulutuksella huristella, sillä laskennallinen tankkausväli jää sähkövenemäiseen noin 30 meripeninkulman lukemaan.

Tehoreservin ansiosta 558 saavuttaa tyypillisesti käytettävän 20–25 solmun matkanopeusalueen selvästi 488:a alhaisemmalla moottorin käyntinopeudella. 558:n F80 yltää siihen 4 000–4 500 r/min käyntinopeudella, kun 488:n F60 työskentelee samalla nopeusalueella tuhat kierrosta minuutissa kovemmin. Eron myös kuulee: 488:ssa äänenpaine on jo rasittavalla 83–85 desibelin alueella, 558:ssa jäädään sentään 80 desibelin tuntumaan. Molemmissa malleissa moottorin melun seassa on myös selvästi havaittavia runko- ja rakenneääniä, joten melun hallintaan jää tilaa kehitykselle.

Ajettavuudeltaan omanlaisia

Siihen nähden, että Cremo-kaksikon rungot ovat hyvin läheistä sukua toisilleen, poikkeavat ajo-ominaisuudet toisistaan yllättävän paljon.

Cremo 488 BR viihtyy pienessä aallokossa kokoisekseen aivan hyvin. Ominaisuuksissa on kuitenkin enemmän pienvenemäisyyksiä kuin luokkaa suuremman veneen tuntua. Paikallaan ollessa ja hitaissa nopeuksissa 488 noteeraa jo yhden henkilön painon ja veneessä liikkumisen selvästi, ja vene kallistuu suhteellisen herkästi ja äkillisesti.

Liukunopeuksilla moottorin ylöstrimmaaminen ja rungon noste riittävät oikaisemaan ainakin suurimmilta osin satakiloisesta kuskista johtuvan kallistuman, ja myös liukunopeuksilta tehtävissä väistökokeissa vakaus on odotettua parempi, osin tosin potkurin heikon pidon ansiosta, joka leikkaa väistöliikkeistä pahimman terän.

Suurempi 558 on kaikin puolin tasapainoisempi tapaus. Jos ratti vain olisi luontevammassa kulmassa kuin trukissa, voisi ajotuntumaa kuvailla jopa ilahduttavaksi. Kaarroksiin veneen taittaa mielellään, potkurin pito on hyvä ja ajolinja pysyy koko nopeusalueella halutunlaisena ilman yllätyksiä. 

Valmistaja ilmeisesti haluaa tilanteen myös säilyvän kuvatunlaisena, sillä 80-hevosvoimaisen koneen vaihtoehtona Cremo tarjoaa 100-heppaista jättäen maksimitehot rauhaan. 558:n pääkilpailijat paketoidaan tyypillisimmin 115-hevosvoimaisella koneella.

 

Cremo 558 BR on viiteryhmässään kevytkulkuinen vene. Nousulistat nostavat venettä tehokkaasti mutta aiheuttavat myös runkoääniä.

Hinta pomppasi

Vielä viime syksynä Uivassa näytettyjen pakettihintojen perusteella Cremo vaikutti hakevan BR-malleilla paikkaa markkinoilta jostain yksikuoristen Suvi- ja kaksikuoristen AMT- ja Yamarin-mallien välistä. Pienempi 488 BR lanseerattiin Suomen markkinoille noin 20 500 euron ja isompi 558 BR vajaan 34 000 euron pakettihinnoilla, mitkä tuntuivat varsinkin kaksikuorisiin kilpailijoihin verrattuna varsin kilpailukykyisiiltä. Sitä vieraalla merkillä Suomen markkinoille tunkeutuminen vaatiikin.

Kevään ja mallivuoden 2026 myötä tilanne on kuitenkin muuttunut. Koeajomoottorilla varustetun 488 BR hinnastoon on nyt kirjattu lukema 24 750 euroa, mikä on aivan toista luokkaa kuin yksikuorisen Suvi 50 Duon ja 50-hevosvoimaisen Yamahan alle 19 000 euron pakettihinta. Kaksikuorisista kilpailijoista AMT 165 BR maksaa 27 000 ja Yamarin 50 BR 26 000 euroa, kummatkin 60-hevosvoimaisella Yamahalla varustettuina.

Cremo 558 BR maksaa 80-hevosvoimaisena 39 000 euroa ja 20 hevosvoimaa voimakkaampana tonnin enemmän. Kotimaisista verrokeista 115-hevosvoimaisella Yamahalla varustettu AMT 190 BR maksaa 41 000 ja Yamarin 59 BR 45 000 euroa mutta 100-hevosvoimaisella Hondalla varustetun Silver Puma BR:n saa vain 30 000 eurolla ja yksikuorisen Suvi 57 Duon 70-hevosvoimaisella Yamahalla alle 25 000 eurolla. Konsernisisar Bella 550 BR:n hinnat alkavat 100-hevosvoimaisella Mercurylla varustettuna 35 500 eurosta, joten "Volkkari" on tässä tapauksessa "Skodaa" edullisempi.

Cremon kannalta haastetta lisää se, ettei pakettihintoihin sisälly plotteria, joka on AMT-, Silver- ja Yamarin-verrokeissa vakiona. Ominaisuuksiltaan ja laatuvaikutelmaltaan molemmat Cremo-mallit ovat asiallisen päteviä, mutta suorassa vertailussa ruotsalaistulokas on haastavassa paikassa. Esimerkiksi 488 BR on hinnaltaan käytännössä AMT- ja Yamarin-verrokkien tasolla, mutta ominaisuuksissa on tarjolla kolmossija. Suurempi 558 on ominaisuuksiltaan lähempänä parhaiden kilpailijoiden tasoa, mutta niin on sen hintakin. 

• Teksti: Jan Sjölund
• Kuvat: Tuija Soikkeli ja Jan Sjölund
• Video: Tuija Soikkeli