Näin tunnistat hyvän kellunta- tai pelastusliivin– Asiantuntijan viisi vinkkiä
SGS Fimkon henkilönsuojainyksikössä erityisasiantuntijana toimiva Hanna Koskinen listaa viisi asiaa, jotka pelastusliiveistä ja kelluntapukineista on hyvä tietää.
Uimavedet ovat lämmenneet ennätyksellisen aikaisin ja houkuttelevat lomalaisia rannoille ja vesille. Vesiaktiviteetteja harrastaessa päätyy helposti syvemmille vesille. Pelastusliivi tai kelluntapukine on aina syytä olla päällä vesillä liikuttaessa, olipa uimataito hallussa tai ei.
Sen lisäksi, että liivi on syytä olla päällä, on sen oltava sopiva kantajalleen. Oikean liivin löytämisen helpottamiseksi Hanna Koskinen on listannut viiden kohdan tärppilistan.
1 Oikea liivi oikeaan tarkoitukseen
Ensinnäkin on syytä huomioida, että liivien kantavuus ilmoitetaan Newtoneina (N). Mitä suurempi luku, sitä paremmin liivi kelluttaa. Suojaimet jaetaan kolmeen luokkaan.
50 Newtonin kelluntapukineet (liivit, takit, 1- ja 2-osaiset puvut) on tarkoitettu uimataitoisille ja käytettäväksi lähellä rantaa missä apu on tarvittaessa lähellä, sillä kelluntapukine ei käännä veden varaan joutunutta turvalliseen kellunta-asentoon. On tärkeää, että ne ovat mukavat käyttää ja niissä voi liikkua. Kelluntapukineita ei saa valmistaa alle 25 kg painoisille lapsille, joilla on aina oltava pelastusliivi. Kelluntapukineen väri saa olla mikä tahansa, eikä pilliä tai heijastinta vaadita.
100 Newtonin pelastusliivit on tarkoitettu lähivesillä liikkumiseen. Ne kääntävät kymmenessä sekunnissa veden varaan joutuneen tajuttoman ihmisen turvalliseen kellunta-asentoon. Pelastusliivin on oltava väriltään näkyvä. Ne ovat yleensä kirkkaan keltaisia, punaisia tai oransseja. Pelastusliivissä on myös oltava pilli ja Solas-heijastimet.
Paukkuliiveistä 150 N -liivit on tarkoitettu avovesille ja 275 N -liivit avovesille huonoihin sääolosuhteisiin. Ne kääntävät viidessä sekunnissa veden varaan joutuneen tajuttoman ihmisen turvalliseen kellunta-asentoon. Näiden on myös oltava näkyviä. Lisäksi pilli ja heijastimet ovat pakolliset. Paukkuliivin päälle ei saa koskaan pukea mitään. Kapteenin vastuulla on varmistaa, että veneessä on vaaditut varusteet kaikille matkustajille.
2 Liivin koko pitää valita käyttäjän mukaan
Kellunta- tai pelastusliivin (PFD) on aina oltava oikean kokoinen. Todellisessa tilanteessa liian isossa liivissä on riski, ettei se pysy päällä tai nousee liian ylös. Liian pieni liivi puolestaan ei välttämättä toimi oikein. On tärkeää, että lapselle liiviä ostettaessa ei jätetä kasvunvaraa.
3 Kellunta- ja pelastusliivit läpäisevät useita testejä ennen myyntiin päätymistä
Kelluntapukineet ja pelastusliivit ovat henkilönsuojainasetuksen mukaisia kategorian II ja III tuotteita, joten ennen markkinoille saattamista ne tulee testauksen lisäksi tyyppitarkastaa ilmoitetun laitoksen toimesta.
Jokainen materiaali ja komponentti testataan erikseen, kuten kankaat, vetoketjut, soljet, nyörit, remmit, langat ja kelluntamateriaali. Kun kaikki materiaalit ja komponentit on testattu, koko tuote testataan. Esikäsittelyssä tuote altistetaan vuorotellen kylmälle ja kuumalle useita kertoja. Sille tehdään myös niin sanottu laaritesti, jossa liiviä heitellään. Tämän jälkeen tarkastetaan, että kellukkeet ovat oikeilla kohdilla ja soljet ovat ehjiä.
Esikäsittelyjen jälkeen aloitetaan varsinaiset testit. Tuotteelle tehdään mekaanisia testejä mm. vetolujuustesti, polttotesti sekä saumalujuustesti. Kangasta altistetaan UV säteilylle ja sen ominaisuuksia testataan ennen ja jälkeen altistuksen. Paukkuliiviä sadetetaan. Se ei saa laueta sateessa, mutta sen täytyy laueta veteen joutuessaan.
Toimivuustestit tehdään testihenkilöillä. Ensin tarkastetaan, että liivin voi pukea päälle sallitussa ajassa. Liivien kanssa vuoroin hypätään ja pudotaan veteen, ja ne päällä uidaan. Pelastusliiveistä mitataan myös varalaita ja kelluntakulma. Varalaita tarkoittaa suupielen ja veden välistä etäisyyttä.
4 Kokeile ennen käyttöä
Liivin on oltava sen verran mukava päällä, ettei epämukavuudesta synny estettä liivin pitämiselle. Kun ostat uuden liivin, tutustu siihen myös vedessä. On tärkeää tietää kuinka liivi toimii juuri sinun päälläsi.
Kaikki ihmiset eivät käänny pelastusliiveissä oikeaan asentoon. Kääntyminen riippuu mm. kehonrakenteesta, vaatetuksesta ja vallitsevista olosuhteista, esim. aallokosta. Varsinkin lapset ja vauvat kannattaa totuttaa liivin käyttöön etukäteen. On hyvä muistaa, että vauvalla vaippa vaikuttaa kellumisasentoon. Kuiva vaippa saattaa kohottaa pyllyä, vaipan kastuessa asento muuttuu, kun vaippa imee itseensä vettä. Olisi hyvä, että lapset pitäisivät liivejä jo laiturilla sekä saarissa rannan läheisyydessä.
5 Liivi ei ole ikuinen
Kelluntamateriaalin vanhetessa sen kantavuus pienenee. Materiaalit saattavat hapertua säilytyksessä tai UV-säteilyn vaikutuksesta. Liivi voi myös homehtua, jos sitä on säilytetty liian tiiviissä tilassa kosteana.
Hyvä varastointi pidentää liivin käyttöikää. Siksi liivit kannattaa tuoda talveksi pois veneistä ja mökiltä ja säilyttää valolta suojattuna. Paukkuliivit pitää huoltaa tai huollattaa joka vuosi. On tarkastettava, että kaasupullo on kunnolla kiinni ja ehjä, eikä liivi vuoda. Kaasupullon kiinnitystä on tarkastettava säännöllisesti myös veneilykauden aikana.
Olisi hyvä testata liivi aina uuden veneilykauden alkaessa menemällä sen kanssa veteen. Kun liivi ei enää tunnu kelluttavan kunnolla, on aika ostaa uusi liivi. Uuden liivin hankinta on edessä myös, jos liivi tai joku sen komponenteista on rikkoontunut, jos kokosi on muuttunut niin, ettei liivi enää ole sinulle oikean kokoinen tai jos pelastusliivi on likainen.
Käyttöohjeessa on yleensä ilmoitettu maksimikäyttöikä. Osta uusi liivi, kun käyttöikä on tullut täyteen, vaikka se vaikuttaisikin ehjältä ja kunnolliselta.
Älä koskaan osta lasten liivejä käytettynä, jos et tiedä, miten niitä on pidetty tai säilytetty. Tarkasta aina, että liivi todella toimii. Hyvä liivi on ehjä, puhdas, toimiva ja sopiva, sekä päällä vesillä liikuttaessa. Vain päällä oleva liivi pelastaa.
