Naissaar Harbour, Viro– Hieman arvoituksellinen Naissaari
Huomioiden, että Naissaari sijaitsee aivan Viron vilkkaan pääkaupungin vieressä, ei sen kehitykseen ole juurikaan panostettu. Ainakaan vielä, sillä saarelle on olemassa suuret suunnitelmat.
Monet suomalaiset ovat kulkeneet Naissaaren ohi veneellä tai laivalla, mutta silti saari jää monille kartalla merkityksettömäksi kohteeksi. Tähän on syynsä: ensinnäkin Naissaari sijaitsee vain 6,5 meripeninkulman päässä Tallinnasta, mikä tekee siitä helpon ohittaa mennessä ja tullessa. Toisekseen Naissaari ei ehkä ole tarpeeksi tunnettu. Monet tietävät sen sotahistoriallisen taustan, mutta sen jälkeen tiedot jäävät vähäisiksi.
Naissaari on Pohjois-Viron suurin saari, jonka pinta-ala on 19 neliökilometriä, ja se sijaitsee 12 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta pohjoiseen. Saari on vanhan merireitin varrella, ja sen historia on vahvasti sidoksissa merellisiin tarinoihin ja legendoihin. Ensimmäiset tiedot saaren pysyvistä asukkaista ovat peräisin 1400-luvulta, jolloin saarella syntyi Itämeren itäisin vironruotsalainen yhteisö.
Viimeisten 300 vuoden aikana monet hallitsijat ovat käyttäneet Naissaarta sotilaallisiin tarkoituksiin ja pakottaneet pysyvät asukkaat siirtymään muualle. Neuvostoarmeijan viimeiset jäänteet saarelta poistettiin vasta 1990-luvun alussa. Kun saarella liikkuu, on erilaisia maanpuolustusrakenteita vaikea olla huomaamatta.
Mukavat kengät
Saarella risteilee kolme patikointipolkua, jotka alkavat ja päättyvät satamaan tai sen läheisyyteen. Polut ovat 7–12 kilometriä pitkiä, joten jalkoihin kannattaa vetää mukavat kengät. Tosin matkaa voi taittaa myös vuokrapyörillä, tai vaikkapa junalla.
Junan yhdessä ja ainoassa matkustajavaunussa oli tiivis tunnelma.
Eteläpolku on tunnettu myös kulttuuripolkuna, joka kulkee Männikun kylän ja Lõunakülan (Eteläkylän) läpi. Polku ohittaa Naissaaren kirkon, hautausmaan ja kappelin sekä Sepan tilan, jossa maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja kasvoi. Reitti kulkee pääosin teiden varrella, ja sitä voi kulkea myös polkupyörällä. Polku on merkitty valko-sinivalkoisilla värimerkeillä puissa, ja kääntymispaikoissa on ohjaavat suuntakyltit.
Jos ei huvita kävellä, Lõunakülaan voi matkustaa myös junalla. Junan aikataulu saattaa olla epäsäännöllinen, mutta se näyttäisi liikkuvan ainakin silloin, kun yhteysalukset tuovat isompia joukkoja vierailijoita Tallinnasta. Patikoiden eteläpolku on 12 kilometriä pitkä.
Naissaaren rannoilta voi bongailla virolaisia veneilijötä.
Keskipolkuna tunnettu reitti esittelee Naissaaren luonnonnähtävyyksiä. Polku alkaa telttailualueelta ja kulkee aluksi pohjoiseen, kulkien läpi Tanskan kuninkaan puutarhan. Polku jatkuu sitten Pohjoiskylästä länteen metsälinjaa pitkin Kunilan kukkulalle, joka on Naissaaren korkein kohta. Sieltä polku kääntyy takaisin etelään, kiertäen miinavarastot ja palaten takaisin telttailualueelle. Reitti on merkitty puissa olevilla vihreävalkoisilla värimerkeillä, ja kääntymispaikoissa on suuntakyltit.
Põhjarada eli Pohjoispolku tunnetaan myös sotilashistoriallisena vaellusreittinä. Polku alkaa Haldjan kylästä ja kulkee rannikkoa pitkin Naissaaren pohjoiskärkeen asti. Tämän jälkeen polku suuntautuu takaisin etelään länsirantaa pitkin.
Polun varrella sijaitsevat lähes kaikki tärkeimmät Naissaaren sotilaalliset nähtävyydet, kuten Viron patteri nro 5 ja patterit 10A sekä 10B. Erityisesti Pietari Suuren ajoilta peräisin oleva umpeenkasvanut varuskunta on kiinnostava. Pohjoispolku on merkitty puissa olevilla punavalkoisilla värimerkeillä, ja kääntymispaikoissa on suuntakyltit.
Naissaare tuletorn on Naissaaren korkein rakennus.
Suuria suunnitelmia
Viime aikoina on liikkunut huhuja Naissaaren kehittämisestä. Suunnitelmissa mainitaan vierailukeskus, joka painottaisi saaren sotilaallista perintöä. Tietojen mukaan hankkeeseen olisivat osallistumassa Viron kansallinen merimuseo, yksityiset yritykset ja EU. Investointien kokonaissummaksi lasketaan 10 miljoonaa euroa.
Uudistuksen keskipisteenä olisi Pietari Suuren linnoitus, josta tulisi moderni vierailukohde. Myös saarta halkovista rautateistä, upseerien kasinosta ja tykistöpatterista suunnitellaan matkailunähtävyyksiä. Näillä näkymin Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2024 ja saattaa päätökseen vuonna 2026.
Pietari Suuren linnoituksesta kaavaillaan suurta vetonaulaa.
Palvelut vähissä
Matkustajalaivojen lisäksi Naissaaren melko uusi satama palvelee myös vierasveneilijöitä. Satama on hyvin suojattu kaikilta muilta kuin etelästä puhaltavilta tuulilta. Satama toimii generaattoreilla ja aurinkoenergialla, mikä johtaa erillisen sähkönkulutusmaksun perimiseen veneiltä ja sähkönkulutuksen rajoittamiseen. Lisämaksu sähköstä osoittautui melko suolaiseksi: 25 euroa. Satamamaksuineen vierailu kustansi 40 euroa vuorokaudessa, joka on tasan yhtä paljon kuin mantereen lähimmässä satamassa Kakumäessa. Myös suihkun käyttöä ohjataan säästäväisesti, eikä saunaa satamasta löydy. Tuotetut jätteet suositellaan viemään mukanaan mentereelle. Sataman syväykseksi ilmoitetaan 2,8 metriä.
Sataman yhteydessä on pieni kahvila josta saa olutta ja limua, mutta muuten saaren palvelut ovat vähissä. Patikointireittien varrella on kuitenkin joitakin pieniä kojuja ja kahvilan tapaisia, joiden tarjonta painottuu niin ikään virvokkeisiin.
Naissaaren satama on etelätuulia lukuun ottamatta hyvin suojattu.
