Veneily lisää suosiotaan länsinaapurissa– Joka viides ruotsalainen kotitalous omistaa veneen

Veneilyharrastus on Ruotsissa kasvussa, kertoo tuore tutkimus. Myös turvallisuuskysymykset ovat keskustelussa esillä, mutta yksi aihe, jota Suomessa käsitellään paljon, loistaa poissaolollaan.

Ruotsin liikennevirasto Transportstyrelsen julkaisi syyskuun lopussa viiden vuoden välein tehtävän Båtlivsundersökningen-kyselyn. Tulokset osoittavat, että veneily on kasvussa Ruotsissa. Samalla ruotsalaiset toivovat yhä tiukempia sääntöjä veneilyyn. Suurin osa kannattaa sekä ikärajaa nopeille veneille että pakollista veneenkuljettajan todistusta, ja pelastusliivien käyttöä pidettäisiin mielellään lain velvoitteena.

Sen sijaan suomalaisten kestoaihe, promillerajan laskeminen, ei nouse tutkimuksessa sen suuremmin esille. Tämä voi kertoa kahdesta asiasta: joko ruotsalaisessa veneilykulttuurissa ei nähdä yhtä suurta tarvetta keskustella asiasta, tai se on jo ratkaistu tavalla, joka ei herätä laajempaa kiistaa.

Valtaosa pienveneitä

Tutkimuksesta ilmenee, että lähes joka viides ruotsalainen kotitalous omistaa vapaa-ajan veneen. Se tarkoittaa noin 800 000 venetaloutta ja yhteensä arviolta 1,46 miljoonaa venettä, joista 1,29 miljoonaa kerrotaan olevan käyttökelpoisia. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa venekannan rungon muodostavat pienet vesikulkuneuvot: kajakit, soutuveneet ja pienet moottoriveneet, joita on 46 prosenttia kaikista aluksista. Moottoriveneet ilman yöpymismahdollisuutta, eli avoveneet, kattavat noin neljänneksen. Purjeveneiden osuus on suhteellisen pieni, vain kuusi prosenttia.

Yli kolmannes ruotsalaisista, yli 2,5 miljoonaa ihmistä, vietti viime vuoden aikana aikaa veneessä. Päiväretket ovat ylivoimaisesti yleisin käyttötapa, ja noin kolmannesta veneistä käytetään myös kalastuksessa. Veneitä käytetään Ruotsissa keskimäärin 6–20 päivänä vuodessa, tavallisesti kahden hengen voimin. Yöpymiset ovat harvinaisempia: yli puolet veneenomistajista kertoo, ettei veneessä yövytty lainkaan vuonna 2024. Kun yöpymisiä tehdään, ne sijoittuvat useimmiten luonnonsatamiin. 

Sukupuolten välillä löytyy selviä eroja: 88 prosenttia miehistä kertoo ajavansa venettä itse, kun naisista näin vastasi vain 46 prosenttia. 

Ajokortti nopeille veneille?

Kyselyn mukaan 84 prosenttia kannattaa ikärajaa nopeille veneille ja 60 prosenttia pakollista kuljettajan todistusta. Vuonna 2015 kannatus ajokorttivaatimukselle oli 49 prosenttia, vuonna 2020 jo 58 ja nyt siis 60 prosenttia. Myös pelastusliivien käytön haluttaisiin olevan lain velvoittamaa, ja sitä tukee 72 prosenttia vastaajista. 

Vesillä koetut häiriöt ovat muuttaneet muotoaan. Viisi vuotta sitten vesiskootterit nähtiin suurimpana ongelmana, mutta nyt niiden osuus on laskenut 69 prosentista 42:een. Eniten häiritsevät nykyään piittaamattomat veneilijät (51 %) ja yleinen kaahailu (49 %). Taustalla on vuoden 2022 jälkeen voimaan tullut vesiskootterien ajokorttivaatimus, jonka arvioidaan hillinneen häiriökäyttäytymistä.

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa mielipidettä ympäristökysymyksiin. Yli puolet, 53 prosenttia, kannattaa kuparia sisältävien pohjamaalien kieltämistä. Sen sijaan vanhojen kaasuttimella varustettujen kaksitahtimoottorien täyskiellolla on vain 31 prosentin kannatus, ja 23 prosenttia on sitä vastaan. Vastustusta selittää ennen kaikkea kustannus, vanhan moottorin vaihtaminen uuteen ei ole halpaa.

Tutkimukseen vastasi yli 10 000 henkilöä, joista 2 700 kertoi omistavansa veneen. 

www.transportstyrelsen.se

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuva: Samuel Dedman