Sattmark, Parainen– Savukalan tähden Sattmarkiin

Airiston Stormälöstä itään, komean sillan vieressä veneilijää odottaa savukalanautinto vailla vertaa.

Umpisuojaisessa Sattmarkin satamassa on kaksi laituria, mutta vain lähimpänä siltaa oleva laituri on tarkoitettu vierailijoille. Paikalle pääsee Airistolta ongelmitta, sillä alikulkurajoituksia ei ole. Paraisten suunnasta kulkua isommalla purjeveneellä rajoittaa Sattmarkin sillan korkeus, joka on vain 14 metriä.

Sattmarkin vanhan saaristotilan satama ei ole kummoinenkaan, palveluita ei ole huussia lukuun ottamatta lainkaan. Laituri onkin tarkoitettu lähinnä päiväkäyntejä varten. Tosin yöpymisestä voi sopia erikseen. Sataman luonnonrauhaa häiritsee hieman liikenteen melu, joka kuuluu vilkkaasti liikennöidyltä saaristotieltä.

Sattmarkiin ei mennäkään sataman takia, vaan siksi, että paikan tunnelma on kerrassaan viehättävä. Rakennukset löytyvät herkullisten tuoksujen perusteella, kun nousee satamasta johtavaa polkua ylös.

Houkuttelevin tuoksu tulee savustamosta. Kalastaja Erkki Eskelisen savustamo on  Sattmarkin ehdoton vetonaula. Kauniina kesäpäivänä  tiskillä käy kuhina ja kauppansa tekevät niin vastasavustetut  ahvenet, siiat kuin  kirjolohetkin.  Tuorettakin kalaa on myytävänä, sekä erilaisia silakkasäilykkeitä, savusärkeä, saaristolaislimppua ja uusia perunoita. 

Jos ei halua nauttia kala-ateriaa omassa veneessä, niin apetta tarjoaa myös  savustamon vieressä oleva ravintola Bistro. Se menun suosikkeja ovat monipuolinen kalalautanen, katkarapuvoileipä ja laavagrillatut ribsit.

Makeannälkään helpotusta tuo vanhassa torpassa toimiva kahvila monine leipomuksineen. Kahvilan pihamaalla on  paljon asiakaspaikkoja. Vasta-ajettu nurmikko kukkineen tuoksuu voimakkaasti ja kesäisten tuoksujen sinfoniaa täydentävät savustamon hienostuneet aromit. 

Sattmarkin historia ulottuu aina 1700-uvulle saakka, jolloin se oli Lofsdalin kartanon torppa. Torppa rakennettiin merimiesten asunnoksi, koska kartanon velvollisuuksiin kuului varustaa kruunun armeijaa laivamiehillä. Laivamiesjärjestelmän lakattua, Sattmarkissa oli useiden sukupolvien ajan kartanon torppareita  aina 1900-luvun alkuun saakka.

• Teksti ja kuvat: Risto Nordell