Tänä vuonna vesille päästiin poikkeuksellisen aikaisin. Veneilijän ja vesillä liikkujan kannattaa muistaa, että uv-säteilyn voimakkuus määräytyy auringon korkeuden, ei lämmön mukaan. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että auringon säteily voimistuu veden pinnasta heijastuessaan – siksi suojaus on vesillä erityisen tärkeää, vaikka sää ei tuntuisi polttavalta.
Etelä-Suomessa uv-indeksi voi aurinkoisina päivinä nousta arvoon neljä, jolloin ihon ja silmien suojaaminen on erityisen tärkeää – etenkin vesillä, missä säteily voimistuu veden heijastuksesta.
Valtaosa tunnistaa syöpäriskin
Etelä-Suomessa uv-indeksi ylittää suojautumisrajan huhtikuun puolivälistä syyskuuhun, pohjoisessa toukokuusta elokuun alkuun. Voimakkainta säteily on juhannuksen tienoilla, jolloin uv-indeksi voi etelässä ylittää arvon 6.
– Lämmin sää voi houkutella kevyempään vaatetukseen, jolloin iho altistuu auringon uv-säteilylle. On hyvä pitää mielessä, että pilvisenäkin päivänä voi palaa, sillä ohut yläpilvi ei juurikaan vähennä maanpinnalle tulevan UV-säteilyn voimakkuutta, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Valtaosa suomalaisista (87 %) tunnistaa auringon uv-säteilyn syöpäriskin, mutta vain 44 % pitää vaaleaa ihoa riskitekijänä – nuorista aikuisista vain 21 %.
– Suomalaisten tietoisuus UV-säteilyn syöpäriskistä on yleisesti hyvä. Ihotyypin vaikutus syöpäriskiin on kuitenkin heikommin tunnettu. Mitä vaaleampi ihotyyppi on, sitä suurempi on ihosyöpäriski, kertoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela.
Eniten ihosyöpiä Ahvenanmaalla
Vuonna 2024 Suomessa todettiin lähes 1 800 melanoomaa, yli 2 100 okasolusyöpää ja noin 9 400 tyvisolusyöpää. Ihosyöpien määrä kasvoi 2000-luvun alussa nopeasti muihin syöpiin verrattuna, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on hidastunut. Syöpärekisterin tutkimuspäällikkö Karri Sepän mukaan ihomelanooman ilmaantuvuus näyttää nyt jopa hieman laskeneen edellisvuodesta.
Ihosyöpien ilmaantuvuudessa on Suomessa eroja sekä hyvinvointialueiden että koulutusryhmien välillä. Eniten ihosyöpiä todetaan Ahvenanmaalla korkeasti koulutetuilla ja vähiten Kainuussa perusasteen koulutetuilla.
Varjo, vaate ja voide
Uv-altistukseen liittyvät erot voivat selittyä sekä todellisella säteilymäärällä että sillä, kuinka aktiivisesti ihmiset hakeutuvat tutkimuksiin – kuolleisuudessa eroja ei juuri ole. Säteilyturvakeskuksen kyselyn mukaan suomalaiset altistuvat uv-säteilylle useimmin arjessa, esimerkiksi puistoissa, terasseilla, puutarhatöissä ja liikkuessaan.
Tietoisuus auringon haitoista on kasvanut ja rusketuksen tavoittelu vähentynyt, mutta palamiset ovat yhä yleisiä – lähes puolet suomalaisista on palanut auringossa viimeisen viiden vuoden aikana. Suojautumiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti, ja yleisimpiä keinoja ovat aurinkovoide, hattu, aurinkolasit ja varjo. Rusketuksen suosio on vähentynyt, mutta lasten suojaamisessa on yhä parannettavaa: vuonna 2022 lapsensa suojasi aina 68 %, nyt vain 58 %.
– Hyvää on kuitenkin se, että suurin osa suomalaisista tuntee uv-säteilyn haitat ja suojautumiskeinot, Sanoo Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö.
Höytö huomauttaa, että tehokas suojaus ei ole vaikeaa.
– Helppo muistisääntö on kolme V:tä: varjo, vaate ja voide. Näitä keinoja yhdistelemällä voi turvallisesti nauttia kesällä ulkoilusta.
www.syöpäjärjestöt.fi
www.kaikkisyövästä.fi
www.ilmansyöpää.fi
www.syoparekisteri.fi
www.syopasaatio.fi
