Vene 26 Båt: Veneelle uusi elämä -kilpailu– Rakkaudesta lajiin

Venemestarin Telakka -osastolla järjestetään toista vuotta peräkkäin suosiota saanut Veneelle uusi elämä -kilpailu. Viime vuoden tapaan finaaliin on valittu kolme huolellisesti kunnostettua moottorivenettä, joista palkitaan vuoden onnistunein entisöintiprojekti.

Suosittu Veneelle uusi elämä -kilpailu on taas täydessä vauhdissa Helsingin Venemessuilla.

Tälle vuodelle uutuutena veneiden sallittua maksimipituutta on kasvatettu 5,5 metristä 6,5 metriin. Muutos on osoittautunut onnistuneeksi, sillä finalistit on voitu valita aiempaa laajemmasta joukosta.

Veneitä yhdistää se, että ne herättävät takuulla messuvieraissa sekä ihastusta että nostalgiaa. Taustalla on myös kiinnostavia tarinoita siitä, miten veneet ovat päätyneet nykyisille omistajilleen ja mistä heidän intohimonsa entisöintiin kumpuaa. 

Kilpailun luonteeseen kuuluu kuitenkin se, että finalistit edustavat erilaisia veneilyn muotoja. Mukana on elegantti Carita HT, jonka hytin suojissa matkanteko onnistuu mukavasti myös sateella. Iskevän keltainen Fjord Wing puolestaan edustaa norjalaista daycruiser-osaamista parhaimmillaan. Se on samalla kilpailun historian ensimmäinen sisäperämoottorilla varustettu vene. Kevyt Artekno Sport 70 on Suomessa 1970-luvulla valmistettu sporttivene, joka edustaa aikakautensa kotimaista veneenrakennusosaamista.

Artekno Sport 70 – Takavuosien kilpuri

Jarno Hakalan Artekno Sport 70 -projekti on hieman nurinkurinen tarina. Ennen venettä hän hankki nimittäin moottorin – ja vieläpä lähinnä siksi, että piti sen muotoilusta. 

Ratkaisu on helppo ymmärtää, sillä 80-hevosvoimainen Mercury on peräisin yhdeltä amerikkalaisvalmistajan ikonisimmalta aikakaudelta, 1970-luvun alusta.

– Olen aina pitänyt tuon ajan muotoilusta, olipa kyse veneistä, perämoottoreista tai autoista, Tammelasta kotoisin oleva Hakala kertoo. 

Hakala harrasti veneilyä vanhempiensa kanssa lapsuudessa, mutta harrastus jäi sittemmin parin vuosikymmenen tauolle. Hänen ystäväpiirissään veneilijöitä ei juuri ole.

Jarno Hakalan kunnostusprojekti alkoi hieman epäortodoksisesti Mercuryn moottorista, jonka muotoiluun hän tykästyi.

Artekno Sport 70 on oppikirjaesimerkki 1970-luvun suomalaisesta urheiluveneestä, jossa aikakauden muotokieli ja suorituskyky kohtaavat.

Arteknon tarrat ovat Hakalan tekemää uustuotantoa alkuperäistä ilmettä kunnioittaen.

– Muutamalla kaverilla on kalastukseen tarkoitettuja veneitä, mutta siihen se taitaa jäädä. 

Syyskuussa 2023 Hakala löysi makuunsa sopivan ja lähes täydellisen aihion Mercurylleen. Kyseessä on Suomessa rakennettu Artekno Sport 70, tuulilasilla varustettu kevyt urheiluvene, jossa on kuppi-istuimet edessä ja penkki kahdelle matkustajalle takana. 

Hakala kunnosti veneen aikaa ja vaivaa säästämättä. Siinä on nyt uusi perälauta ja kunnostetut penkit, pohjaa on vahvistettu, kromiosat kunnostettu ja tuulilasi uusittu. Kunnostuksen yhteydessä paljastui, että veneellä on myös kilpailuhistoriaa. 

– Kovasti olen saanut kehuja tästä. Etenkin värivalintaa on kiitelty, Hakala iloitsee. 

Fjord Wing – Rakkautta ensisilmäyksellä

Tuusulalainen Lauri löysi kaksi vuotta sitten netti-ilmoituksen, jossa myytiin huomiota herättävää ja vieläpä edullista keltaista moottorivenettä. 

– Se pisti heti silmään, eikä Laurin tarvinnut suostutella minua oikeastaan lainkaan. Totesimme heti, että tuossa on vene, jossa on potentiaalia, kertoo toinen Fjordin omistajista, Pasi.

Projektista muodostui nopeasti kunnianhimoinen ja lopulta vene purettiin lähes kokonaan.

– Ensin irrotettiin kaikki, mikä lähti helposti. Sen jälkeen irrotettiin sekin, mikä ei meinannut lähteä, hän kuvailee.

Nyt kaikki osat on puhdistettu, tarkastettu ja viimeistelty ennen kuin ne on asennettu takaisin paikoilleen vanhaa kunnioittaen. Uudet osat on valittu harkiten, ja mahdollisuuksien mukaan on suosittu alkuperäisen kaltaisia tai kierrätettyjä ratkaisuja.

Pasi ja Lauri kunnostivat norjalaisen Fjord Wing -daycruiserin hienoon kuntoon. Kuvassa Pasi.

Fjordin kaikki osat on puhdistettu, tarkastettu ja viimeistelty ennen takaisin asennusta. Uudet osat on valittu harkiten, ja mahdollisuuksien mukaan on suosittu alkuperäisen kaltaisia tai kierrätettyjä ratkaisuja.

Fjordin avotila rakennettiin aikaa ja vaivaa säästämättä. Turkki on kierrätysmateriaalia: tiikki on peräisin Pasin vanhasta puutarhapöydästä.

– Tässä ei ole tyydytty keskinkertaiseen. Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla, Pasi hymyilee.

Fjord Wing on kisahistorian ensimmäinen sisäperämoottorilla varustettu vene. Myös Volvo Penta -kone on purettu kokonaan, koneistettu ja kasattu uudelleen.

Pasin mielestä vanhassa koneessa on paljon esteettisesti kaunista ja hienoa mekaniikkaa.

– Halusimme säilyttää sen hengen emmekä vain korvata kaikkea uudella, Pasi kertoo.

Kojetaulun mittaristoa on päivitetty vanhaa ilmettä kunnioittaen, ja sisustukseen on rakennettu kierrätetystä puusta, vanhasta puutarhapöydästä, valmistettu tiikkilattia. Avotilan istuimet on verhoiltu veneen väriteemaan sopiviksi.

– Meille on ollut tärkeää, että veneessä näkyy sekä historia että oma kädenjälkemme, Pasi summaa.

Carita HT – Punavalkoinen tyyliniekka

Turkulainen 27-vuotias Henri Reivolahti löysi tuttavan kautta Carita HT -veneen ja päätyi kunnostamaan sen perusteellisesti. Reivolahti työskentelee laivojen parissa, ja vapaa-ajalla häntä vetää puoleensa veneily, erityisesti kilpa- ja avomeripurjehdus.

Veneet ja veneily ovat muutenkin Reivolahdella verissä, ja perinne ulottuu usean sukupolven taakse.

– Sukuni on Naantalista, ja siellä isoisäni rakensi veneitä. Kipinä siirtyi isälleni ja sitä kautta minulle, Reivolahti kertoo.

Tyylikäs Carita HT on rakennettu Fiskarsin Turun Veneveistämöllä vuonna 1966. Vene löytyi lähes pelkkänä kuorena, ja se oli viettänyt viimeiset 15–20 vuotta taivasalla säiden armoilla.

Turkulainen Henri Reivolahti kunnosti perusteellisesti tuttavan kautta löytämänsä Carita HT -veneen.

Elegantti Carita HT on rakennettu Fiskarsin Turun Veneveistämöllä vuonna 1966.

Reivolahden piti tehdä vain kevyt kunnostus, mutta projektista kasvoi lopulta paljon laajempi kokonaisuus.

– Ajattelin aluksi, että teen vain pientä fiksausta ja parin viikonlopun jälkeen vene olisi jo vesillä, Henri kertoo.

Toisin kuitenkin kävi.

– Kun perälautaa alkoi purkaa, se oli käytännössä pelkkää kukkamultaa, hän naurahtaa.

Samalla syntyi ajatus tehdä asiat kunnolla. Moottorikaivo ja perän rakenne suunniteltiin uudelleen, ja perälaudasta tehtiin kerralla riittävän vahva myös suurempaa moottoria varten.

– Kun kerran purkaa, niin tehdään sitten sellainen, että kestää seuraavat vuosikymmenet.

Maalaus tehtiin talvella 2025, ja väreiksi valikoituivat valkoinen ja punainen alkuperäistä ilmettä kunnioittaen.

– Halusin säilyttää veneen hengen, vaikka tekniikkaa ja rakenteita parannettiinkin.

Lähes kaikki alkuperäiset helat, puuosat ja penkit saatiin pelastettua ja kunnostettua.

Uudistettu Carita HT laskettiin vesille heinäkuussa 2025.

Veneet ovat esillä Venemestarin Telakka -osastolla, ja sekä voittajan valinta että yleisöäänestys ovat käynnissä koko messuviikon ajan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota veneiden ulkonäköön, turvallisuuteen ja käytännöllisyyteen. Raatiin kuuluvat toimittajat Pasi Nuutinen, Jouko Saarinen Kippari-lehdestä ja Jan Sjölund Venemestari-lehdestä ja Totalvene.fi:stä sekä kilpailun viime vuoden voittaja Olli Kattelus.

www.venemessut.fi 

• Teksti ja kuvat: Fredrik Eriksson