Itäisen Suomenlahden retkisatamia: Lanskeri, Hamina– Makkaran muotoinen saari

Luonnoltaan monipuolisesta Lanskerista löytyy rantaniittyjä, sorakannas, männikköä ja kalliorailoja. Rantautumispaikkoja on osoitettu kaksi.

Lanskeri kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuiston Venäjän rajaan hipovien saarten ketjuun. Muut ovat Suuri-Pisi, Ulko-Tammio, Koivuluoto ja Kilpisaari. Hyvällä säällä täällä kelpaa veneillä saaresta saareen. 

Lanskeri on vajaan kilometrin pituinen makkaran muotoinen saari, jonka keskiosa on sorakkoineen entistä saarten välistä merenpohjaa. Leveyttä Lanskerilla on sadasta vähän yli kahteen sataan metriä. Etelä- ja pohjoisosan kalliot kasvavat mäntymetsää. Kallioiden lomassa ja sorarantojen tuntumassa on upeita rantaniittyjä mielenkiintoisine kasveineen. 

Saaren helpoin rantautumispaikka on koilliskulman niemestä etelään oleva kallio, jossa on metallilenkkejä kiinnittymiseen. Vastapäisellä rannalla eli länsisivulla on lahden pohjukassa myös kiinnittymislenkkejä, mutta sataman syvyys jäi testaamatta läntisen tuulen takia. Ranta näyttää kyllä syvältä. Matkalla näkyy rannalta katsoen muutamia kiviä, joten tähystäjää voi suositella lännen puolelle rantautuessa. Telttapaikka on merkitty näiden rantautumispaikkojen väliin, mutta tasaista maastoa löytyy muualtakin.

Lanskerissa on kaksi nuotiopaikkaa aivan rantautumiskallioiden lähistöllä. Huussi ja puuvaja ovat länsisivun lahden perukalla hieman piilossa metsän suojassa. Lännenpuoleinen nuotiopaikka on aivan fantastisessa kohdassa lähellä hienoa rantaniittyä. Siitä on suora näkymä lännenpuoleiselle lintuniemelle, jossa on rantautumiskielto heinäkuun puoliväliin saakka. 

Saarikävely: 

Lanskeri on luonnoltaan monipuolinen. Saaressa on rantaniittyjä, kalliomännikköä ja hieno sorakannas keskellä saarta. Lisäksi maasto tuo sopivasti etenemishaastetta erityisesti keskivaiheilla. Lanskerissa on erityisesti pohjoisosan itärannalla kalliorailoja, joissa on aivan omanalaisensa hyönteiselämä valtavine hämähäkkipopulaatioineen. 

Saaren kiertäjän kannattaa keskittyä keskivaiheen kannaksen tutkimiseen ja pohjoisen osan länsirannan rantaniittyjen ihailuun. Kierrosta on helppo jatkaa eteläisen ja pohjoisen kalliomännikköjä pitkin. Saaren keskikannaksella ovat puutikkaat, joita voi käyttää hyväkseen, kun kävelyreissulla poikkeaa uimaan yhteen keskiosan kivoista pikkulahdista. 

Saarta ympäröivät pikkusaaret ovat rantautumiskieltoaluetta, joten lintubongareiden kannattaa varustautua kohtuullisen tehokkailla kaukonäkövälineillä.

Rantaniityllä on monipuolista kasvistoa.

Kalliorailot ovat hyönteisten valtakuntaa.

Lännen tulipaikalta aukeaa näkymä heinäkuun puoliväliin saakka rauhoitetulle lintuniemelle.

Saaren keskiosassa on sorakannas.

Koillissivun kalliossa on syvää rantaa ja kalliolenkkejä.

Puuvaja on puiden suojassa.

Rappusten avulla pääsee kivasti uimaan.

Myös idän rantautumiskallion vieressä on tulisija.

• Teksti ja kuvat: Jari Tenhunen