Hailuotoon vie tulevaisuudessa kaksi jäänsärkijärakenteella varustettua siltaa– Kiinteä yhteys vaatii järeät rakenteet
Ainutlaatuinen maisema ohjaa Perämeren suurimman saaren mantereeseen yhdistävän kiinteän yhteyden suunnittelua. Hailuodon kiinteän yhteyden silloista tulee palkkisiltoja, jotka kestävät ankarat meriolosuhteet ja istuvat mahdollisimman hyvin luontomaisemaan.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Hailuotoon pääsee tulevaisuudessa suoraan autolla, kun Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille rakennetaan kiinteä maantieyhteys. Hankkeesta vastaavat Väylävirasto, rakentajaosapuolena GRK Suomi ja suunnittelijaosapuolina AFRY sekä A-Insinööreihin kuuluvat Plaana ja Ponvia.
Yhteyden Perämeren suurimmalle saarelle muodostavat pengertie ja kaksi siltaa, jotka valmistuttuaan korvaavat nykyisen lauttaliikenteen. Uusi 8,4 kilometrin pituinen maantieyhteys nopeuttaa ja helpottaa henkilö- ja tavaraliikennettä Hailuotoon. Pengertietä rakennetaan noin 6,9 kilometriä, ja kahden sillan pituus on yhteensä noin 1,5 kilometriä.
Huikun siltaan on valittu niin sanottu teräsbetonikantinen liittopalkkisilta, jossa betoninen siltakansi ja teräksiset palkit toimivat yhdessä kantavana rakenteena. Toisen sillan kantava rakenne on teräsbetonia, jossa teräbetonisen kansirakenteen palkit ovat jännitettyjä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että arvokas maisemakuva pysyy mahdollisimman ennallaan.
– Siltojen ja pengertien tulee istua merimaisemaan mahdollisimman hyvin. Siksi siltakannesta ei kohoa mitään kannatinpylväitä tai muita korkeita rakenteita. Tielle ei ole tulossa valaistusta eikä siltarakenteita valaista, jotta ne eivät kiinnitä huomiota maisemassa, kiinteän yhteyden pääsuunnittelija Pekka Mosorin Plaanasta kertoo.
Luodonselän ympärillä on useita Natura 2000 -alueita, missä esiintyy uhanalaisia kasvilajeja, harvinainen meriuposkuoriainen sekä runsaasti harvinaisia lintulajeja. Alueelle tehtiin kattavat luontoselvitykset, ja suunnittelua ohjaavat Natura-vaatimukset.
Jää ja aallokko haastavat suunnittelua
Hailuodon kiinteä yhteys on poikkeuksellinen hanke, sillä Suomen merialueille toteutetaan verrattain harvoin pengerteitä tai siltoja. Hailuodon puoleisen Huikun sillan pituus on 767 metriä ja vapaa alikulkukorkeus on yli 18 metriä, mikä tekee siitä poikkeuksellisen ison vesistösillan. Sillan suunnittelee Ponvia. Oulunsalon puoleisen 740 metriä pitkän Riutun sillan suunnittelusta vastaa AFRY.
– Veden syvyys on pengertien kohdalla varsin matala. Pitkät sillat tulevat syvännekohtiin ja silta-aukoilla varmistamme, että vesi pääsee virtaamaan ja vaihtumaan edelleen merialueella. Lisäksi ankarat meriolosuhteet, kuten jää ja aallokko haastavat siltasuunnittelijan, Mosorin jatkaa.
Siltojen välitukien vesirajaan tulee jäänsärkijärakenne. Sen ansiosta liikkuvat jäämassat särkyvät ennen kuin ne pääsevät painamaan ja liikaa kuormittamaan siltojen perustuksia. Koska alueen peruskallio on poikkeuksellisen syvällä, siltojen perustuksissa käytetään pitkiä sisältä betonoituja teräsputkipaaluja, jotka tukeutuvat kovaan moreenikerrokseen.
Myös vedenkorkeuden vaihteluihin ja kovaan aallokkoon on varauduttava etenkin rakennusvaiheessa.
– Pengertien pinnan pitää olla tarpeeksi korkealla, jotta kaiteet ja tienpinta kestävät, eikä pärskyvä merivesi nouse tielle asti ja tee jäätyessään siitä liukasta, Mosorin sanoo.
Laivaväylä kulkee tulevaisuudessa Huikun sillan alta. Riutun sillan alikulkukorkeus on 5 metriä, joten alitse mahtuvat pienveneet ja ainakin osa kalastusaluksista.
Pengertielle on suunnitteilla keinosaari, jolle on tulossa pysäköintialue. Alueelle on mahdollista toteuttaa pienimuotoisia matkailupalveluja.
A-Insinööreihin kuuluva Plaana suunnittelee pengertien ja muut tiejärjestelyt molemmissa päissä. Geoteknisestä suunnittelusta vastaa AFRY.
Hankkeen vesilupapäätöksestä tehty valitus on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Pengertien ja siltojen rakentaminen voi alkaa, kun päätös vesiluvasta on lainvoimainen.
Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen voisi käynnistyä keväällä 2023, jos hallinto-oikeuden päätös tulee tämän vuoden puolella eikä päätöksestä valiteta. Tällöin kiinteä yhteys aukeaisi liikenteelle aikaisintaan vuonna 2025 ja lauttaliikenne päättyisi. Kiinteän yhteyden budjetti on noin 96 miljoonaa euroa.
