Helsingissä merellinen viheralue jälleen kaavamuutoksen kohteena– Rakentaminen vaatii paikoin maan korottamista
Helsingin kaupunki jatkaa ranta-alueidensa mylläämistä. Nyt liipasimen alla on Tammisalon ja Roihuvuoren välissä sijaitseva Strömsinlahti sekä Porosaaren viheralue. Merivesitulvariskin takia rakentaminen edellyttää paikoin merkittävää maanpinnan korottamista.
Helsingin kaupunki on uudistamassa merellisen Tammisalon kaupunginosan koko asemakaavan. Kaavamuutos mahdollistaa noin 5 500 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista tonteille, joiden omistajat ovat sitä hakeneet. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa uusia merellisiä palveluja Porosaareen ja muille Strömsinlahden ranta-alueille.
Kaupungin mukaan tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen yhteen Tammisalon pientalovaltaisen kaupunkirakenteen, vehreyden ja kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Käytännössä kaava pyrkii siis mahdollistamaan tehokkaamman rakentamisen ilman, että kaupunginosan nykyinen luonne muuttuisi olennaisesti.
Tammisalossa on noin 600 rakennusta, joista noin 400 on asuinrakennuksia. Kaavaratkaisun mukainen rakennusoikeus on yhteensä noin 153 000 kerrosneliömetriä. Tästä noin 145 000 kerrosneliömetriä on asuinrakennuksille ja noin 8 000 kerrosneliömetriä yleisille ja muille rakennuksille. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on 0,29.
Laiturit kuriin
Kaava mahdollistaa Porosaareen esimerkiksi vesiurheilu- tai kanoottivuokraamotoimintaa. Ruonasalmenpuistoon puolestaan osoitetaan rakennusala, jolle voidaan sijoittaa sauna, kioski tai liikunta- ja vapaa-ajan palveluja. Myös muille rantaan rajautuville puistoalueille osoitetaan eri käyttötarkoituksiin varattuja laiturialueita.
Porosaari on Porolahdelle 1960-luvulla lahden ruoppauksen yhteydessä rakennettu ympyränmuotoinen tekosaari. Se on nykyisin suosittu lähialueen asukkaiden ulkoilupaikka, jossa käydään piknikillä omenapuiden alla ja ulkoilutetaan koiria. Saaren vieressä levittäytyy laaja ja tiheä rantakaislikko, jonka halki kulkee pitkospuita.
Tammisalossa on rakennettu tonteille poikkeuksellisen paljon laitureita. Uudessa kaavassa nykyisten laitureiden säilyttäminen mahdollistetaan, mutta uusien laitureiden määrää rajoitetaan rantaviivan pituuden perusteella.
Suojelua ja lisärakentamista samassa paketissa
Täydennysrakentamisen ohella kaavassa pyritään turvaamaan Tammisalon rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot. Rakennushistoriallisessa inventoinnissa arvokkaimpaan A-luokkaan luokitellut rakennukset suojellaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Keskustan kortteleissa käyttötarkoituksia yhtenäistetään, ja asumisen rinnalle mahdollistetaan liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Myös kirkon tontin käyttötarkoitusta muutetaan niin, että tontille voidaan sijoittaa asumista sekä liike- ja toimistotiloja.
Kaupunki perustelee kaavaratkaisua Helsingin kaupunkistrategian vuosien 2025–2029 tavoitteilla, joissa täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan yhteen alueiden omaleimaisuuden, vehreyden ja viihtyisyyden säilyttämisen kanssa. Kaava perustuu myös vuoden 2016 yleiskaavaan ja Tammisalon muutosperiaatteisiin, jotka hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa vuonna 2013 ja päivitettiin vuonna 2024.
Tulvariski asettaa rakentamiselle ehtoja
Tammisalon merivesitulvariski tuo omat haasteensa rakentamiseen ja herättää kysymyksiä esimerkiksi maisemallisten arvojen säilyttämisestä. Useimmilla rantatonteilla sekä osalla katu- ja korttelialueista maanpinta jää turvallisen rakentamiskorkeuden alapuolelle. Rakentaminen voi siksi edellyttää paikoin merkittävääkin maanpinnan korottamista tai tavanomaisesta poikkeavia suunnitteluratkaisuja.
Liikenteen osalta kaavamuutoksen vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi. Autoliikenne tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, ja täydennysrakentamisen ennakoidaan kasvattavan liikennemääriä vain varsin vähän. Keskeisin liikenteellinen muutos on Pyörökiventien pohjoisosan muuttaminen osittain kävelykaduksi. Pysäköinti järjestetään tonteilla.
Asemakaavaehdotuksessa ei oteta kantaa mahdollisiin vesiliikenteen muutoksiin.
