Itämeren tarina kirjana– Aikamatka Itämerelle
John Nurmisen Säätiön tuore teos Itämeren tarina – Karttojen matkassa keskiajalta nykyaikaan syntyi halusta ymmärtää pohjoisen meremme piirtymistä kartoille ja mieliimme.
Palkittu tietokirjailija Marjo T. Nurmisen uutuuskirja Itämeren tarina kuuluu John Nurmisen Säätiön komeasti kuvitettujen teosten sarjaan saumattomasti. Nurminen kertoo vuosisatoja Itämerellä jatkuneesta eri kulttuurien vuorovaikutuksesta ja avaa Itämeren alueen merkitystä.
Itämeren alueen historia, monimuotoinen ympäristö ja kulttuuri avautuvat kirjassa karttojen kautta. Teos avaa kurkistusluukkuja Itämeren kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa harkitun kattauksen historiallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia karttoja. Kirja kertoo, miten kartoilla on vuosisadasta toiseen vaikutettu ihmisten maailmankuvaan ja käsityksiin Itämeren alueesta ja sen ihmisistä.
– Itämeren tarina on enemmän kuin karttakirja. Se selittää meille pienen murtovetemme merkityksen kansojensa menneisyyteen ja nykyisyyteen. Juha Hurmeen alkusanat nostavat esiin kirjoittajalle ja John Nurmisen Säätiölle tärkeän näkökulman: meri on elämän ehto ja mielenmaisema, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Itämeren tarina kuljettaa viikinkisotureiden, hansakauppiaiden, merirosvojen, kuninkaiden ja tutkimusmatkailijoiden maailmaan. Kirjailija Nurminen valottaa hallitsijoiden motiiveja eri aikoina:
– Haluttiin karttoja, jotka korostivat oman valtakunnan mahtavuutta. Kartat edistivät myös kauppamerenkulkua, auttoivat voittamaan sotia ja rakentamaan kaupunkeja.
Kirjan karttahistoriallinen näkökulma avaa maantiedon ja karttojen vaikutusta kansojen, valtioiden ja yksilöiden kohtaloihin pohjoisen meren rannalla.
Kartat ovat keskiajalta lähtien vaikuttaneet yhteiskunnassa monilla elämänalueilla. Itämeren tarina alkaa kirjassa harvinaisesta ensimmäisestä Itämeren alueen kartasta 1100-luvulta. Kartoilla alkoi olla 1500-luvulta lähtien yhä suurempi merkitys kansainvälisessä diplomatiassa, valtakuntien hallinnossa, verotuksessa, maankäytössä, merenkulussa ja sodankäynnissä. Karttojen merkitys tiedonvälityksessä ja mielikuvavaikuttamisessa kasvoi entisestään 1800-luvulla, kun erilaisia teema- ja pilakuvakarttoja aletiin julkaista eurooppalaisessa sanoma- ja aikakausilehdissä.
Nykyään Itämeren valuma-alueella elää lähes 90 miljoonaa ihmistä. Heidän eli meidän yhteistä merihistoriaa kirjaimellisesti kartoittava teos ilmestyy samanaikaisesti myös ruotsinkielisenä.
