Uusi septityhjennyspiste oli menestys: Jurmon tyhjennyslaite imi 9000 litraa käymäläjätettä ensimmäisenä kautenaan
Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS) Jurmoon sijoittamalla kiinteällä imutyhjennyslaitteella on sen ensimmäisellä kaudella kerätty yhdeksän kuutiota käymäläjätettä, Pidä Saaristo Siistinä tiedotti perjantaina 15.11. PSS iloitsee pumpun saamasta suosiosta.
PSS arvioi, että vesistöön päästessään tämä määrä kämäläjätettä loisi kasvumahdollisuudet jopa 4500 kilolle levää. Kaiken kaikkiaan käymäläjätettä veneilykaudelta on Saaristomerellä kerätty noin 60 kuutiota.
Jurmon suositussa vierassatamassa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä, ja vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80.
Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on ollut suuri todennäköisyys, että veneen käymäläjätteet on saatettu tyhjentää mereen Jurmon läheisyydessä.
– Veneilijät olivat jo pitkään toivoneet Jurmoon imutyhjennysmahdollisuutta, sillä aiemmin lähimmät laitteistot sijaitsivat pohjoiseen mentäessä Björkössä tai koilliseen mentäessä Borstössä. Monikantarahoituksella saimme sen vihdoin toteutettua, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.
Kelluvan imutyhjennyslaitteen sijaan päädyttiin yhdessä satamayrittäjän kanssa kiinteään laitteeseen, sillä Jurmon ympäristö ei sovellu kelluvalle tuulisuutensa vuoksi. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella.
Tyhjennysverkostossa edelleen puutteita
Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston ja PSS ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä kuitenkin tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen, erityisesti siitä syystä, että imutyhjennyslaitteita oli liian harvassa.
Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana voi levitä bakteereja.
Jurmon imutyhjennyslaite rahoitettiin osittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Rahoitus haettiin Leader-ryhmä I samma båt – samassa veneessä kautta ja hanke toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hanketta rahoittivat myös Saaristomeren Suojelurahasto, paikallinen yrittäjä Klas Mattsson ja Pidä Saaristo Siistinä ry.
