Tekninen vika tai huollon laiminlyönti– Karilleajo on yleisin vakuutuskorvausten syy
Veneiden vesillelaskuaika on kiireisimmillään. Vaikka kutsu vesille on voimakas, tulisi vene aina huoltaa huolellisesti talven jäljiltä kuntoon. Meripelastusseuran tilastojen perusteella tekninen vika tai huollon laiminlyönti ovat yleisimmät syyt avuntarpeeseen vesillä.
Veneilijöiden innokkaasti odottama aika on taas täällä, kun on aika laskea veneet takaisin vesille. Veneen keväthuolto ja -tarkistus kannattaa kuitenkin tehdä aina huolellisesti ennen vesille laskemista, sillä maalla on helpompi reagoida veneen mahdollisiin puutteisiin tai vikoihin.
‒ Veneen keväthuollossa on ennen kaikkea kyse veneilyturvallisuudesta. Monet muistavat tarkistaa moottorin kunnon talven jäljiltä, mutta keväthuoltoon kuuluu paljon muutakin. Esimerkiksi pohjatulpan, läpivientien, köysien, karttojen, pelastusliivien sekä ensiaputarvikkeiden sijainti ja kunto on tärkeää tarkastaa, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluiden johtaja Mikko Pöyhönen.
Kärsimättömimmänkin veneilijän kannattaa käyttää aikaa veneen keväthuoltoon ja vesillelaskuun. Kiireessä tärkeitä vaiheita saattaa unohtua, tai niitä ei tehdä riittävän huolellisesti.
‒ Vene tulisi huoltaa aina syksyllä vesiltä nostamisen yhteydessä ja keväällä ennen vesillelaskua. Veneen keväthuolto on parhaimmillaan vain olennaisten asioiden tarkistusta, mikäli syyshuolto on tehty kunnolla, eikä veneessä ole suurempia vikoja, Pöyhönen muistuttaa.
Veneiden suosio kasvoi Traficomin tilastojen mukaan etenkin koronavuosina 2020–2021, mutta vuonna 2022 niiden suosio palasi koronaa edeltävälle tasolle. Etenkin käytettyjen veneiden kauppa vähentyi viime vuonna selvästi.
Valtaosa vesikulkuneuvoista on moottoriveneitä, joita oli Suomessa tämän vuoden alussa yli 200 000 kappaletta.
Moottoriveneiden, vesiskoottereiden ja purjeveneiden omistajanvaihdokset ja ensirekisteröinnit vuosina 2018–2022
Moottoriveneiden omistajanvaihdokset ovat laskeneet koronaa edeltävälle tasolle, mutta vesiskootterien omistajanvaihdokset jatkavat kasvuaan. Ensirekisteröinneissä sekä moottoriveneet että vesiskootterit ovat laskussa. Purjeveneitä rekisteröidään vuosittain noin 10–20 kappaletta. Lähde: Traficom
Karilleajo tilastojen kärjessä
Meripelastusseuran tilastojen mukaan yleisin syy avuntarpeelle vesillä on tekninen vika tai huollon laiminlyönti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli puolet avuntarpeista on liittynyt tähän kategoriaan. Toisena suurena tapahtumakategoriana on merimiestaidollinen virhe.
Polttoaineen kallistuminen viime vuonna näkyi myös veneilyssä: seuran tilastojen mukaan polttoaineen loppumisesta johtuvat avuntarpeet kasvoivat selvästi.
‒ Keväällä monen veneilijän haasteena on, ettei huoltoa tai lähtötarkistusta ole tehty riittävän hyvin ja vesillä ollessa tuleekin teknisiä häiriöitä. Moottori onkin erityisen kriittinen osa-alue keväthuollossa, sanoo Pöyhönen.
Fennian omien tilastojen mukaan noin puolet ilmoitetuista venevahingoista on puolestaan karilleajoja. Muita vakuutusyhtiölle ilmoitettuja veneilyvahinkoja ovat esimerkiksi törmäys laiturilla, myrsky ja ilkivalta.
Venevahinkoja sattuu useimmin luonnollisesti veneilykauden ollessa vilkkaimmillaan kesäkuukausina. Vahingot lisääntyivät selvästi veneilybuumin alettua vuonna 2020, mutta ovat sittemmin vähentyneet.
Vakuutusyhtiön tilastoissa teknisiä vikoja ei esiinny samassa suhteessa kuin Meripelastusseuran tilastoissa. Toisin sanoen tekninen vika ei ole yhtä usein syynä korvausten hakemiseen kuin karilleajo. Toisaalta karilleajo ei yhtä usein vaadi pelastusapua kuin tekniset viat.
‒ Vakuutuksen korvaamista vahingoista yli puolet ovat karilleajoja tai pohjakosketuksia. Veneilytaitoihin kannattaa panostaa ja merenpinnan vaihtelua kannattaa seurata tällaisten vahinkojen välttämiseksi. Esimerkiksi syksyllä merenpinta voi olla huomattavasti alempana kuin normaalisti, jolloin suurimmat kivet ovat lähempänä veden pintaa, Pöyhönen kertoo.
Traficomin kirjaamat veneilyonnettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet veneilyn suosiosta huolimatta.
Fennialle ilmoitetut veneilyvahingot vuonna 2022
Suurin osa Fennialle ilmoitetuista venevahingoista on karilleajoja. Vahinkoja ilmoitettiin viime vuonna lähes 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähde: Fennian tilastot
Veneen keväthuollossa on monta vaihetta
Veneen keväthuolto kannattaa aloittaa tarkistamalla veneen kunto talven jäljiltä. Mikäli esimerkiksi veneen suojapeite on talven aikana pettänyt, voi veneen sisälle olla kertynyt kosteutta. Tällöin veneen kuivaamiseen ja tuulettamiseen voi mennä aikaa.
Vene kannattaa myös pestä ennen vesillelaskua. Samalla on helppo tarkistaa veneen kunto päällisin puolin. Myös mahdolliset maalaukset tai lakkaukset tehdään ennen vesillelaskua.
‒ Moottorin kunnon tarkistukseen ja huoltoon kuuluu useita vaiheita. Suurimmat huollot moottorille kannattaa kuitenkin tehdä syksyllä, kun venettä nostetaan talviteloille. Tällöin mahdolliset ongelmat voidaan havaita hyvissä ajoin, ja mahdolliset seurannaisvahingot voidaan minimoida, Pöyhönen sanoo.
Kun maalla tehtävät huoltotoimenpiteet on tehty, on aika laskea vene vesille. Pöyhönen muistuttaa huolellisuudesta venettä laskiessa.
‒ Veneen laskussa tulee olla huolellinen ja käyttää siihen tarkoitukseen suunniteltuja välineitä. Etenkin, jos vene lasketaan trailerilla veteen, tulee varoa, ettei veneen moottori osu maahan, Pöyhönen kertoo.
Vaikka keväthuolto kannattaakin tehdä suurimmalta osin vielä maalla ollessa, ei vesillelasku tarkoita sitä, että kaikki huoltotoimenpiteet olisivat ohitse. Pöyhönen kannustaakin siihen, että talven jäljiltä tehdään ensin testiajo.
‒ Kun vene on saatu veteen, kannattaa vielä tarkistaa, ettei veneessä ole vuotoja ja että moottori toimii kuten kuuluu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vesi kiertää normaalisti, eivätkä moottorin lämmöt nouse liikaa. Lähivesillä voi tehdä pienen testiajon, jolloin on helppo palata takaisin rantaan, mikäli jotain onkin vialla, hän sanoo.
Turvallisuus vesillä on monen asian summa
Veneen keväthuolto ei koske ainoastaan itse venettä, vaan myös tärkeitä tarvikkeita ja veneilijää. Sammutusvälineet, kartat, viestintävälineet ja köydet ovat esimerkkejä tarvikkeista, joiden kunto on tarkistettava ennen vesille lähtöä. Myös pelastusliivit on aina oltava kunnossa vesille lähtiessä.
‒ Aina kannattaa tarkistaa, että pelastusliivit ovat kunnossa ja että niitä riittää jokaiselle matkustajalle omat. Niin sanottujen paukkuliivien patruunat on hyvä tarkistaa, toteaa Pöyhönen.
Pöyhösen mukaan enemmän veneilevän kannattaa opetella käyttämään myös sellaisia navigointikeinoja, jotka eivät vaadi sähköä sekä paperikarttaa. Veneilyturvallisuuteen kuuluu myös reitin suunnittelu etukäteen.
‒ Tärkeä asia veneillessä on se, että suunnittelee ennakkoon reitin hyvin ja tutustuu reittiin ennen lähtöä. Merikorttien ja muiden digitaalisten korttien ajan tasaisuus on tarkistettava, Pöyhönen sanoo.
Kun nämä kaikki ovat kunnossa, voi veneilykauden aloittaa turvallisin mielin. Viimeisenä Pöyhösellä on kuitenkin tärkeä muistutus vedenkulkijoille:
‒ Olennainen asia veneillessä ylipäätään on, että huomioi muut vesilläliikkujat, Pöyhönen sanoo.
