Korona seisautti veneviennin viime keväänä– Mutta vilkas loppuvuosi lähes paikkasi tilanteen
Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen veneviennin arvo oli tammi-marraskuussa 2020 kaikkiaan 245 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna viennin arvo laski 3 %. Veneitä vietiin yhteensä yli 10 000 kappaletta kaikkiaan 37 maahan.
Viime keväänä kansainvälinen venekauppa koki maailmanlaajuisen laskun, mutta toimitusketjut pääsivät uudelleen vauhtiin toisella vuosipuoliskolla. Suomen veneteollisuuden tärkeimmät vientimaat ovat edelleen länsinaapurimme Ruotsi ja Norja. Ruotsin viennin arvo kääntyi peräti 31 prosentin kasvuun ja Ruotsin markkinoille vietiin tammi-marraskuussa lähes 5 000 venettä. Norjan alkuvuoden viennin lasku taittui loppuvuonna, mutta tammi-marraskuun viennin arvo jäi silti vielä 7 % miinukselle.
Ruotsiin ja Norjaan viedään Suomesta kappalemääräisesti paljon pieniä ja keskikokoisia moottoriveneitä. Pohjanmaan luksusluokan purjeveneiden, eli Balticin ja Swanin, markkinat ovat kappalemääriin suhteutettuna rahakkaita. Viime vuoden tammi-marraskuussa tärkein vientimaa oli Iso-Britannia, johon vietiin kaksi kookasta purjevenettä yhteisarvoltaan 28 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli neljän purjeveneen ja 13 miljoonan euron arvolla Italia. Maltalle päätyi Suomesta puolestaan yksi viiden miljoonan arvoinen vene.
Tullitilastosta on saatavilla toistaiseksi vasta viime vuoden 11 ensimäistä kuukautta. Yritysten ilmoittama venealana koko vuoden vientilaskutus oli Venealan Keskusliitto Finnboatin mukaan arvoltaan 319 miljoonaa euroa, josta veneviennin osuus oli 273 miljoonaa euroa.
Tuonti kääntyi laskuun
Vesikulkuneuvojen tuonti Suomeen väheni viime vuonna viidenneksellä. Koko tuonnin arvoksi muodostui tammi-marraskuussa 53,4 miljoonaa euroa ja kappalemääräksi 8 805.
Suomeen tuotiin viime vuonna eniten vesikulkuneuvoja Meksikosta. Tuonnin arvo laski kuitenkin 30 %. Käytännössä kaikki Meksikosta tuodut vesikulkuneuvot ovat Sea-Doo -vesijettejä. Lähes 3 500 maahantuodusta laitteesta Suomen markkinoille jäi reilut tuhat, loput toimitettiin eteenpäin kolmansiin maihin.
Puolasta Suomeen tuotiin veneitä lähes 10 miljoonalla eurolla, ja Iso-Britanniasta vajaalla viidellä miljoonalla eurolla. Puolasta Suomeen tulee etenkin keskikokoisia, Puolassa valmistettuja moottoriveneitä. Britanniasta puolestaan Suomeen tuotiin viime vuonna vain muutama suuri moottorivene. Loput 340 toimitetusta vesikulkuneuvosta olivat kiinalaista alkuperää olevia kumiveneitä.
Katso myös nämä
Uusimmat
Vesikulkuneuvojen vienti, tammi-marraskuu 2020
| Maa | M € | kpl | Muutos-% |
| Ruotsi | 72,0 | 4 987 | 31 |
| Norja | 45,6 | 2 755 | -7 |
| Iso-Britannia | 36,9 | 136 | -1 |
| Saksa | 15,2 | 436 | 33 |
| Italia | 13,4 | 6 | 9 |
| Venäjä | 11,0 | 848 | 19 |
| Ranska | 5,9 | 76 | 44 |
| Malta | 5,3 | 3 | |
| Alankomaat | 4,4 | 123 | 62 |
| Sveitsi | 4,3 | 59 | -51 |
| Kaikki yht. | 245 | 10 513 | -3 |
Vesikulkuneuvojen tuonti, tammi-marraskuu 2020
| Maa | M € | kpl | Muutos-% |
| Meksiko | 28,1 | 3 464 | -30 |
| Puola | 9,4 | 282 | 27 |
| Iso-Britannia | 4,4 | 340 | 780 |
| USA | 2,6 | 482 | 30 |
| Ruotsi | 2,1 | 299 | 5 |
| Kaikki yht. | 53,4 | 8 805 | -21 |
