Meripelastusseura pyytää valtion budjetista 400 000 lisärahoitusta:”Ihmishengen pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni”
Meripelastusseuran pelastustehtävien määrä kasvaa koko ajan, eikä järjestön saama rahoitus enää riitä niiden hoitamiseen. Meripelastusseuran merkitys viranomaisten rinnalla on tärkeä, sillä järjestön vapaaehtoiset hoitavat vesillä yli kolmanneksen pelastustehtävistä. Joka vuosi kymmenet vesiltä pelastetuista ovat olleet vakavassa hengenvaarassa.
Rahapulasta kärsivässä Meripelastusseurassa joudutaan pohtimaan, voidaanko toimintaa enää jatkaa nykyisellään. Aluksia seisoo toimintakelvottomana satamissa, koska järjestöllä ei tällä hetkellä ole rahaa niiden korjaamiseen.
Pelastusaluksilla joudutaan olemaan vesillä myös silloin, kun meri tai järvi näyttää hurjimman puolen itsestään. Syksyn myräkät alkavat pian, ja silloin pelastusalusten kunnon ja varustelun merkitys korostuu. Avuntarvitsijoiden luokse on päästävä nopeasti, joten aluksissa tarvitaan muun muassa luotettavaa tekniikkaa ja tehokkaita valonheittimiä.
Järjestö toivoo, että valtion tuki kasvaisi 200 000 euron vuosittaisesta tuesta vähintään 600 000 euroon. Korotus riittäisi paikkaamaan akuutin tilanteen, mutta pysyvä tasokorotus olisi tarpeen, koska tehtävämäärät ja yhteiskunnan vaatimukset ovat kasvaneet.
– On harmittavaa seisottaa alusta, koska meillä ei ole varaa esimerkiksi korjata sen moottoria. Alustemme on oltava kunnossa, jotta pelastajista ei tule pelastettavia, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.
– Ihmishengen pelastaminen ei saisi jäädä rahasta kiinni. 400 000 euron lisärahoituksella pystyisimme jatkamaan toimintaamme, jolla voidaan pelastaa kymmeniä ihmishenkiä joka vuosi.
Vapaaehtoiset pelastivat 46 henkeä
Järjestön vahvuus ovat sitoutuneet vapaaehtoiset. Meripelastusseuralla on 1500 täysin pyyteettömästi toimivaa vapaaehtoista, joista 800 toimii aktiivisesti miehistössä. He ovat toteuttaneet tänäkin kesänä 24/7-päivystyksen.
– Vapaaehtoiset käyttävät vapaa-aikaansa, lomiaan ja palkattomia vapaita siihen, että he menevät auttamaan muita ihmisiä. Lisäksi he muun muassa ylläpitävät aluksia, kouluttautuvat, tekevät varainhankintaa ja pitävät huolen yhdistystoiminnan hallinnollisesta puolesta. He ovat omistautuneet ihmisten pelastamiselle, kertoo Espoon Meripelastajien puheenjohtaja Senni Jokinen.
– Sitoutuneille vapaaehtoisille toivoisi olevan toimivaa ja luotettavaa kalustoa. Lisärahoitus olisi tärkeää, jotta voimme hoitaa ydintehtäväämme: ihmisten pelastamista!
Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat 46 ihmistä, jotka olisivat muuten todennäköisesti menehtyneet. Lisäksi apua sai noin 3700 muuta vesilläliikkujaa. Jos vapaaehtoisten tekemän työn hoitaisi vakituinen, palkattu miehistö, kustannukset yhteiskunnalle olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Merialueilla pelastustyöstä vastaa Rajavartiolaitos, ja järvialueilla päävastuussa ovat alueelliset pelastuslaitokset. Meripelastusseura on näille viranomaisille merkittävä tuki, sillä se toimii kummallakin vesialueella ympäri Suomea ja hoitaa kolmanneksen kaikista pelastustehtävistä.
Kun viranomaisten resursseja pienennetään, vapaaehtoisten työn tarve kasvaa. Pelastus- ja avunantotehtävien määrä nousee jatkuvasti, joten esimerkiksi polttoainetta ja tarvikkeita kuluu yhä enemmän, vapaaehtoisia pitää kouluttaa lisää ja kalustoa täytyy huoltaa aiempaa useammin.
– Tarvitsemme toimintaamme lisätukea. Muuten meidän on pakko miettiä, onko meidän vähennettävä alusten määrää, toteaa Jori Nordström.
Valtio tukee 204 000 eurolla
– Valtio tukee budjetista vapaaehtoisia meripelastajia vuodessa 204 000 eurolla. Se on 5 % Meripelastusseuran budjetista.
– Valtaosa järjestön rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista, säätiöiltä, yritysyhteistyöstä ja 26 000 jäsenen jäsenmaksuista.
– Alusten hankinnan ja korjauksen määrärahoista 70 % tulee veikkausvoittovaroista. Tuen määrä on kuitenkin koko ajan laskenut, ja sen saaminen edellyttää 30 prosentin omarahoitusosuutta.
– Yksityishenkilöillä on mahdollisuus antaa tukensa osoitteessa www.meripelastus.fi/lahjoita.
– Tehtävämäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna meripelastajat lähtivät pelastus- ja avustustehtäviin 1948 kertaa.
– Käytössä on 135 pelastusalusta ympäri Suomen. Joukossa on paljon aluksia, joiden järjestelmien käyttöikä on tiensä päässä.
– Lähivuosien tiedossa olevat korjauskokonaisuudet maksavat noin 3,4 miljoonaa ja kalustoa olisi uusittava noin 9 miljoonalla eurolla.
