Metsähallitus ja Helsingin kaupunki testaavat:Vedenalaisten niittyjen ennallistamiseen uusi menetelmä
Metsähallitus testaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa uutta menetelmää hiekkapohjan elinyhteisöjen ennallistamiseksi. Alustavia tutkimuksia tehdään Helsingin Lauttasaaressa Hevosenkenkälahdella. Mikäli ennallistaminen onnistuu, voi tulevaisuudessa Lauttasaaren edustalla sijaita monimuotoinen hiekkapohjan elinympäristö.
Metsähallitus suunnittelee Suomessa täysin uudenlaista merenpohjan ennallistamismenetelmää. Kyseessä on Ruotsissa aiemmin testattu menetelmä, jossa liettynyt osa merenpohjaa peitetään hiekalla. Hiekkaan istutetaan pohjasedimenttiä sitovaa ja monimuotoisuutta ylläpitävää kasvia, meriajokasta (Zostera marina). Meriajokas muodostaa pohjalle vedenalaisen niityn, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa monille muille lajeille.
Hiekkapohjien elinympäristöt ovat Itämeressä erittäin lajirikkaita. Esimerkiksi meriajokasniityillä elää paljon selkärangattomia pohjaeläimiä ja kalanpoikasia. Meriajokkaan laaja juuristo myös pidättää pohjan sedimenttiä, mikä vähentää eroosiota ja veden sameutta sekä parantaa veden laatua.
Meriajokasta uhkaavat etenkin rantarakentaminen, ruoppaukset sekä rehevöityminen. Laji onkin monin paikoin taantunut. Metsähallituksen meriluonnonsuojelutiimi on parin viime vuoden aikana istuttanut meriajokasta suojelualueilla paikkoihin, joissa sitä on aiemmin esiintynyt, mutta joista se on sittemmin kadonnut.
– Olemme saaneet hyviä tuloksia aiemmista meriajokasistutuksista. Nyt tavoitteena on ottaa isompi askel ja ennallistaa kokonainen elinympäristö, kertoo Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki.
Lauttasaaren Hevosenkenkälahti voisi palautua monimuotoiseksi elinympäristöksi
Metsähallitus ja Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut ovat yhteistyössä selvittäneet mahdollista kunnostuskohdetta kaupungin merialueilta. Potentiaaliseksi kunnostuskohteeksi valikoitui Hevosenkenkälahti Helsingin Lauttasaaressa. Alueella on historiallisesti esiintynyt meriajokasta, mutta meren pohja on myöhemmin liettynyt ja meriajokas hävinnyt. Alustavilla tutkimuksilla kartoitetaan, voisiko hiekkapohjan ennallistaminen onnistua Hevosenkenkälahdella.
– Olemme kaupungilla erittäin iloisia mahdollisuudesta kokeilla herkän meriajokkaan uudelleenistutuksia kunnostetulle hiekkapohjalle. Paikallisena toimijana meillä on vastuu omasta lähiluonnostamme, ja toivomme, että kunnostus onnistuu. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa lisätä kunnostettujen alueiden määrää, kertoo tutkija Emil Nyman Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Alustavat tutkimukset pitävät sisällään muun muassa pohjan syvyysgradientin kartoittamisen sekä viistokaiuttamisen, sukeltamalla tehtävää lajistoselvitystä sekä pohjasedimentin tämänhetkisen partikkelikokojakauma-analyysin.
– Tutkimusten perusteella tiedämme, sopiiko Hevosenkenkälahti ennallistettavaksi kohteeksi. Mikäli tulokset ovat positiivisia, tarkoituksena on levittää liettyneelle pohjalle hiekkaa ja istuttaa hiekkapohjalle meriajokasta, kertoo Riihimäki.
Metsähallituksessa on tutkittu aktiivisesti merihiekan uusia käyttömahdollisuuksia. Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi Oy toteutti kesäkuussa 2021 Vuosaaren satamaväylän ruoppauksen yhteydessä koenoston, ja nostettu kiviaines seulottiin ja tutkittiin laboratoriossa. Osa tästä hiekasta olisi nyt mahdollista hyödyntää hiekkapohjan ennallistamisessa.– Merenpohjan kiviaineksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli. Niiden avulla voidaan vähentää maalle sijoittuvien kiviainesvarantojen käyttöpaineita, turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus ja samalla suojella maanpäällisiä luontoarvoja kovan käyttöpaineen ja ihmisvaikutuksen alaisena olevilla alueilla. Teettämämme kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi, kertoo Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Harri Saxlund.
Siirtyminen kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaan tarjoaa myös merihiekalle uusia käyttömahdollisuuksia muun muassa energian varastoinnissa. Aurinko- ja tuulivoiman ylituotannon varastointia hiekkaan lämpöenergiana tutkitaan yhtenä ratkaisuna muiden energiavarastoinnin vaihtoehtojen rinnalla.
