Kemikaalisäiliöaluksilla on usein käytäntönä lastin purkamisen jälkeen pestä tankkinsa merivedellä matkalla seuraavaan lastaussatamaan. Alusten aiheuttaman meren pilaantumista ehkäisevän kansainvälisen MARPOL-yleissopimuksen mukaan laivat saavat tankinpesun yhteydessä päästää eräitä kemikaaleja mereen tietyissä rajoissa.
– Sääntely edellyttää, että pesuvesiä purkaessaan laivan on oltava tarpeeksi kaukana lähimmästä rannasta - minimissään 12 merimailia (noin 22 km) rannasta - ja meren minimisyvyys on oltava 25 m. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi matalalla Suomenlahdella tankinpesu on käytännössä keskittynyt varsin pienelle merialueelle, kertoo erityisasiantutija Jyrki Vähätalo Traficomista.
Haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalit ja niiden määrät arvioitu
Kemikaalushankkeen tehtävä on myös löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi.
Traficomin asiantuntijat Juulia Suikula ja Jyrki Vähätalo laativat hankkeen aluksi riskiarvion, jonka avulla tunnistettiin meriympäristölle ja ihmisen terveydelle potentiaalisesti suurinta haittaa aiheuttavat kemikaalit. Riskiarviossa huomioitiin kemikaalin haitallisuus ympäristölle, vaarallisuus ihmisen terveydelle sekä kemikaalin purkumäärät Suomen satamissa. Riskiarvioon perustuen Kemikaalialushankkeessa etsitään ratkaisuja mm. muovin raaka-aineena käytettävien styreenin, bentseenin ja pyrolyysibensiinin sekä kemiantuotteiden, erityisesti biopolttoaineiden, tuotannossa käytettävien mäntyöljyjen päästöjen vähentämiseksi.
Ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi etsitään yhteistyössä toimijoiden kanssa
Porvoon Kilpilahdesta löytyy hyvä esimerkki yrityksestä, joka huolehtii hankintaketjunsa päästöistä tarkemmin kuin mitä ympäristöluvan vaatimukset ja merenkulun kansainvälinen MARPOL-yleissopimus edellyttävät. EPS-muovituotteita (expanded polystyrene) valmistava BEWI RAW Oy edellyttää, että styreenilastin purettuaan alukset pesevät tankkinsa Kilpilahden satamassa ennen kuin ne päästetään jatkamaan matkaansa Itämerelle.
– Näin styreenipitoiset pesuvedet saadaan otettua talteen. Styreeni erotellaan pesuvedestä ja hyödynnetään tuotantolaitoksella, minkä jälkeen jäljelle jäänyt pesuvesi käsitellään yrityksen omalla jätevedenpuhdistamolla.
Meillä tämä menettely on ollut käytössä Kilpilahdessa jo vuosia. Tässä hankkeessa olemme kiinnostuneita selvittämään, saammeko menetelmän käyttöön myös muissa satamissa, joista tuodaan meille raaka-aineita, kertoo BEWI RAW Oy:n Site Manager Petri Rekonen.
