Saariston syke -hankkeen kesällä 2025 toteuttaman kyselyn mukaan yleisin syy matkustamattomuuteen oli yksinkertaisesti tiedon puute: 64 prosenttia vastaajista ei osannut mainita itäisen Uudenmaan saaristokohteita Porvoota lukuun ottamatta. Sipoon ja Loviisan saaristot jäivät monille tuntemattomiksi. Erityisesti ne, jotka eivät vielä ole vierailleet alueella, kokevat saariston vaikeasti saavutettavaksi.
Tutkimuksen mukaan selkeämpi viestintä yhteysalusreiteistä, opasteista ja palveluista voisi madaltaa matkailukynnystä.
Kulttuuri ja luonto vetävät, kestävyyttä kaivataan
Saaristossa vieraillaan useimmiten päiväretkellä omalla autolla tai veneellä. Kävijät olivat tyytyväisimpiä kulttuuri- ja luontokohteisiin sekä ravintolatarjontaan. Kehitystoiveissa korostuivat saarten virkistyskäyttö (86 %), kestävän matkailun ratkaisut (81 %) ja alueen yhteinen brändäys (80 %).
– Ilman luonnosta huolehtimista itäisen Uudenmaan saaristo menettäisi tärkeimmän vetovoimatekijänsä ja kilpailukykynsä. Tutkimus antaa vahvan pohjan kehittää aluetta vastuullisesti, sanoo Haaga-Helian projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen.
Tunnettuutta ja kehittämistä tarvitaan
Tutkimus osoittaa, että matkailijoiden suositteluhalukkuus on vielä maltillinen. Itäisen Uudenmaan saariston NPS-luku jäi 21:een, mikä jää alle matkailualan tavoitetason. Haaga-Helian mukaan alueella on paljon potentiaalia, mutta matkailijoiden odotusten täyttämiseksi tarvitaan lisää kehittämistoimia.
Saariston syke -hanke jatkaa työtä saaristomatkailun kehittämiseksi yhteistyössä alueen yritysten ja asukkaiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tulevissa työpajoissa uusien matkailutuotteiden ja palvelujen suunnittelussa.
