Saaristomeren hot spot -tiekartta– Saaristomerta pelastetaan yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla
Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin. Tapahtuman tavoitteena oli potkaista käyntiin tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen Saaristomeren valuma-alueella sekä selkeyttää eri tahojen roolit maatalouden aiheuttaman fosforikuorman vähentämisessä.
Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Molemmat ministerit korostivat puheenvuoroissaan ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä asian edistämisessä.
Ministeri Ohisalo kertoi eri ohjelmien kautta kanavoidun kansallisen rahoituksen riittävän hyvin tiekartan toimenpiteiden toteutukseen. Hän alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti kipsin merkittäviä vesiensuojeluvaikutuksia sekä siihen liittyvän jatkorahoituksen varmistumista.
Myös maa- ja metsätalousministeriö seisoo ministeri Kurvisen mukaan vahvasti tiekartan tavoitteiden takana. Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella ministeri painotti puheenvuorossaan maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Aamupäivän aikana kuultiin esitykset myös tiekartan sisällöstä ja toimeenpanosta sekä maakuntaliiton ja kuntien roolista toimien toteutuksessa. Ohjelmaan sisältyivät myös puheenvuorot lannan sisältämien ravinteiden hyötykäytöstä ja biokaasulaitosten ravinnekiertotuesta. Kipsin ja alueellisten hanketoimijoiden aktiivisuuden merkitys rahoituksen kohdentumisessa korostuivat lisäksi useissa puheenvuoroissa.
MTK-Varsinais-Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin viljelijöiden tarpeet ja toiveet muun muassa peltojen vesienhallinnan, neuvonnan ja rahoituksen osalta. Viljelijöiden näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää korostaa myös jo tehtyjen vesiensuojelutoimien merkitystä ja niistä saatuja hyötyjä.
Iltapäivän ohjelman keskiössä oli hanketoiminnan aktivointi. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa keskeisiä rahoituskanavia ja jaettiin vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Lisäksi kuultiin vesiensuojeluhankkeita vetäneiden toimijoiden kokemuksia hanketyöstä sekä toimijoiden välisestä verkostoitumisesta. Suurimmaksi haasteeksi hanketoiminnan kehittämisessä ovat esitysten mukaan nousseet omarahoitusosuuteen liittyvät ongelmat.
Hanketoimijoiden kokemista haasteista ja kehitystarpeista koottiin lisäksi tarkempaa tietoa läsnäolijoita osallistavan kyselyn avulla. Kyselyn tulosten avulla tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa parempaa neuvontaa ja tukea alueellisille hanketoimijoille. ELY-keskus jatkaa yhteistyöverkostojen kokoamista tilaisuudessa saatujen ideoiden ja palautteen pohjalta.
Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ministeri Ohisalon sanoin:
– Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!
