EU:n maaseutuohjelma kaipaa muutoksia– Suojelujärjestöiltä tiukka kannanotto

EU:n maaseutuohjelmaan on sisällytettävä maanparannusaineet Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi. Yksittäiset projektit ja yksityinen rahoitus eivät enää mahdollista toimien toteuttamista riittävän laajasti.

Joukko suojelujärjestöjä ottavat yhdessä kantaa EU:n maaseutuohjelmaan. Järjestöjen mukaan EU:n maaseutuohjelmasta on turvattava rahoitus maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti viljelymaata parantaville toimille. Mukana hankkeessa ovat John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Suomen Vesistösäätiö. 

Tehokkaat ja tieteellisesti todennetut vesiensuojelutoimet perustuvat kipsiin, rakennekalkkiin ja kuitulietteisiin. Näillä voidaan välittömästi vähentää Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa noin puolella. Kun maatalouden ravinnevaluma saadaan kuriin, voidaan samalla tehdä hidasvaikutteisempia toimia ravinnekuormituksen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Rahaa tarvitaan

Vaikka maanparannusaineisiin perustuvia maatalouden vesiensuojelutoimia on sisällytetty Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin yhteensä 560 000 peltohehtaarille, ei toimille kuitenkaan ole toistaiseksi olemassa rahoitusta. Rahoitustarve on vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 MEUR eli 20 MEUR vuodessa, joka on niin iso raha ettei toimia voida toteuttaa pelkällä kansallisella rahoituksella. EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta tarvittava summa vastaa sen sijaan alle 10 %.

Kesällä lausunnoille tuleva ja syksyllä eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissiolle lähetettävä maaseutuohjelma määrittää sen, voidaanko Itämeren ja sisävesien tilaa parantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Maataloustuottajille maksetaan joka tapauksessa noin kaksi miljardia euroa vuodessa sekä EU:n että kotimaisia maataloustukia. Nyt tukijärjestelmä pitäisi suojelujärjestöjen mukaan suunnata niin, että että maataloustuottajat pystyvät sen avulla vähentämään vesistöpäästöjään. Yksittäiset projektit ja yksityinen rahoitus eivät enää mahdollista toimien toteuttamista siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi tarvitaan.

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuva: Juha Nurmisen Säätiö