Sustainable biogas -hanke– Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotannon lisäämisessä piilee riski vesistöille
Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto ja sen tuotanto parantaa Suomen huoltovarmuutta. Biokaasun tuotanto voi kuitenkin aiheuttaa riskin ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ei toteuteta huolellisesti.
John Nurmisen Säätiön vetämässä Sustainable biogas -hankkeessa edistettiin biokaasutuotannon ravinteiden hallintaa ja ravinnepitoisten mädätteiden parempaa käsittelyä.
Hankkeen tulosten mukaan kestävä ravinteiden hallinta vaatii huolellista harkintaa biokaasulaitosten suunnittelussa, lupia myönnettäessä ja biokaasuntuotannossa. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi alueellinen ravinnetasapaino, raaka-aineiden ja mädätteiden varastojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä se, ettei mädätteitä levitetä liikaa suhteessa kasvien tarpeisiin.
– Ravinteet jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti ja on tärkeää, että biokaasun tuotanto ei lisää paikallista ravinnekuormitusta, vaan ennemminkin tasaa ravinteiden tehokasta jakaantumista, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Pekka Paavilainen.
Hankkeessa tehtyjen ravinnekarttojen avulla on löydetty ravinteiden ylituotantopisteet ja alueet, joille ravinteita voitaisiin haitattomasti levittää. Kartoitukset tehtiin ravinneylijäämän kanssa painivilla alueilla Latvian Zemgalessa, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Ravinteet kiertoon
Suurin osa Suomessa käytetyistä lannoitteista on mineraalilannoitteita, vaikka huomattava osa maataloudessa käytettävästä fosforista sekä osa typestä ja kaliumista voitaisiin saada kotimaisista kierrätyspohjaisista lannoitevalmisteista. Lannoitteiden käyttäjät valitsevat usein lannoiteratkaisuksi edulliset mineraalilannoitteet, joiden käyttö on helppoa, tuotemerkit tuttuja ja valmisteet laadukkaita.
Energiakriisi on nostanut mineraalilannoitteiden hintoja, mikä on lisännyt kiinnostusta kierrätyslannoitteita kohtaan. Konkreettiset toimet kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden laadun parantamiseksi ovat avainroolissa kierrätysravinteiden kysynnän kasvattamiseksi. Huomiota olisi syytä kiinnittää myös rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen, joita ovat kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden tuotannon heikko kannattavuus ja valmisteiden alhainen jalostusaste.
Lisäksi puhdistamolietteen käsittelyn osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista tulee jatkaa. Hankkeessa toteutettiin valittujen käsittelymenetelmien vertailu, jossa arvioitiin niiden tehokkuutta saastumisen ehkäisemisen, ravinteiden kierrättämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista. Vertailu osoitti, ettei toistaiseksi mikään menetelmä ole ylivertainen toisiin nähden.
Lietteen käsittelymenetelmän tehokkuus riippuu siitä, mitä sen käsittelyllä tavoitellaan. Kun tavoitellaan haitallisten aineiden riskien vähentämistä polttokäsittelyllä, ravinteiden kierrättämisen mahdollisuus heikkenee. Toisaalta tavoiteltaessa tehokasta ravinteiden kierrätystä lietteen kuivaaminen on välttämätöntä ja silloin hiilijalanjälki on muita käsittelymenetelmiä suurempi.
Edellyttää yhteistyötä
EU:n Central Baltic -ohjelman rahoittamassa Sustainable Biogas -hankkeessa tehtiin yhteistyötä yli rajojen Latvian viranomaisten ja biokaasuyhdistyksen kanssa. Hankkeessa kerättiin kokemuksia ja oppeja myös Ruotsista ja Saksasta. Latviassa tunnistettiin riskejä, joita ei vielä käsitellä maan lainsäädännössä. Saksassa kehitetty konsepti fosforiherkistä alueista voisi soveltua myös Suomessa maatalouden ja viherrakentamisen ravinteiden levitysrajojen määrittämisen tueksi. Hanke kokosi yleisiä suosituksia biokaasun tuottajille ja viranomaisille, jotta vesistöystävällistä biokaasutuotantoa voitaisiin harjoittaa ympäri Itämeren.
Hankkeen tärkeisiin oppeihin kuitenkin kuuluu, että samat työkalut eivät toimi kaikkialla, sillä lähtökohdat, ongelmat ja lainsäädäntö ovat erilaisia. Siksi hankkeessa luotiin myös kansallisen ja alueellisen tason kehittämisehdotuksia, jotka antavat hyvän pohjan kestävän biokaasutuotannon edistämiseksi. Suomessa tärkeitä kehitettäviä teemoja ovat biokaasutuotannon sijainninohjaus ravinneylijäämäisillä alueilla, lupajärjestelmän kehittäminen, ravinteiden hallinnan edistäminen julkisissa hankinnoissa, kierrätysravinteiden hintakilpailukyky ja kysyntä, ravinteiden levitysrajat maataloudessa ja viherrakentamisessa, sekä ymmärrys ravinteiden hallinnan tarpeesta biokaasuun liittyvässä päätöksenteossa.
– Ravinteiden hallinnan edistäminen edellyttää eri sidosryhmien panosta ja yhteistyötä. Onkin tärkeää, että sidosryhmät tarttuvat suunnitelmiin ja kehitysehdotuksiin, jotta biokaasutuotannon ravinteiden hallinnan kehitys ei hidastuisi ja sitä myötä ravinnepäästöt Itämereen kasvaisi, linjaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Sustainable Biogas -projekti järjestää EUSBSR Annual Forum 2022 -tapahtuman yhteydessä seminaarin, jossa keskustellaan biokaasuntuotannon ravinteiden hallinnan parantamisesta ja uusien biomassalähteiden hyödyntämisestä.
