Uhanalaisia lajeja kartoitetaan Suomen rannikkovesistä nyt tarkemmin kuin koskaan aiemmin– Kartoitusten kohteiksi on valittu seitsemän uhanalaista tai silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia
VELMU-ohjelman kartoituksissa keskitytään tänä kesänä uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin. Lajien esiintymistä ennustavien mallien avulla on valikoitu noin 200 aluetta, joilta etsitään seitsemää uhanalaista lajia Torniosta Haminaan. Uhanalaisia lajeja ei ole merialueillamme tässä mittakaavassa kartoitettu koskaan aiemmin.
Missä Suomen merialueiden uhanalaiset lajit piilottelevat, ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden esiintymiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia, kun Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn kartoittajat selvittävät uhanalaisten lajien esiintymistä lähes koko Suomen rannikkoalueilla. Kartoitusten kohteiksi on valittu seitsemän uhanalaista tai silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia.
VELMU-ohjelma on kartoittanut Suomen merialueita jo lähes kaksi vuosikymmentä. Myös uhanalaisia lajeja on kartoitettu aiemmin muiden kartoitusten ohessa pitkin rannikkoa, sekä kohdennetummin mallinnuksen avulla Merenkurkussa ja Perämerellä. Tänä vuonna uhanalaisia lajeja etsitään mallien avulla myös eteläisemmillä alueilla, joilla tarkasteluun valittuja lajeja on havaittu vähemmän. Kartoittajat etsivät uhanalaisia lajeja myös niiden historiallisilta esiintymisalueilta, joilta ne ovat myöhemmin hävinneet. Lajien katoaminen johtuu pääosin meren rehevöitymisestä, ruovikoitumisesta ja rantarakentamisesta.
VELMUn pitkäjänteinen kartoitustyö on mahdollistanut vedenalaisten lajien levinneisyyden mallintamisen. Suomen ympäristökeskus SYKE on sovittanut malleja yli 150 lajille. Niiden avulla voidaan tunnistaa lajien mahdollisia esiintymiä koko Suomen merialueella.
Mallien joukosta tarkasteluun valikoitui seitsemän lajia, joita Metsähallituksen meritiimi kartoittaa juhannuksesta syyskuun alkuun. Myös Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset tekevät uhanalaisten lajien kartoituksia Suomen rannikkoalueilla yhteistyössä VELMU:n kanssa.
Mallien toteutuksesta vastannut SYKEn erikoistutkija Louise Forsblom kertoo, että mallien toimivuutta on tarkasteltu aiempia kartoitustietoja hyödyntäen.
– Odotan innolla tietoja siitä, mitä kesän kartoituksissa löytyy. Toivottavasti saamme paljon uusia havaintoja, hän sanoo.
Kartoituksia tehdään myös lähellä kaupunkeja
Kartoittajien vesikiikarissa ovat otalehtivita (Potamogeton friesii), lietetatar (Persicaria foliosa), tähtimukulaparta (Nitellopsis obtusa), nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla), vesipaunikko (Crassula aquatica), upossarpio (Alisma wahlenbergii) ja meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis). Näiden lisäksi etsitään myös muun muassa erittäin uhanalaista piikkinäkinpartaista (Chara horrida), josta havaintoja on toistaiseksi erittäin vähän.
Mallinnuksen perusteella valitut alueet kartoitetaan neliömetri kerrallaan etsien lajia, jonka malli on alueelle ennustanut.
– Suuri osa lajeista viihtyy suojaisissa lahdissa, joten kartoittajilla on tiedossa mutakylpyjä ja ruovikoiden läpi rämpimistä. Kartoituksia tehdään myös hyvin urbaaneilla alueilla, kuten Porvoon edustalla, Espoonlahdella ja Vaasan keskustan tuntumassa, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Rasmus Boman.
Mallinnusta ei ole aiemmin tässä mittakaavassa käytetty yksittäisten lajien etsimiseen merialueilla, joten syksyllä saadaan lisää tietoa siitä, kuinka hyvin menetelmä toimii. Kartoitusten avulla kerätyn tiedon avulla malleja voidaan tulevaisuudessa kehittää entistä tarkemmiksi. Lisäksi saadaan täysin uutta tietoa uhanalaisten lajien esiintyvyydestä.
Uhanalaisten lajien kartoitus ja niiden elinalueiden suojelu on välttämätöntä meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kansainväliset sopimukset ja EU:n biodiversiteettistrategia edellyttävät Suomeltakin toimia luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
