Uutuus WWF:n Luontolivessä: Saaristomeren norppalive kuvaa itämerennorppien lekottelua lounaisessa saaristossa

Harva tietää, että Saaristomerelläkin elää norppia, ja että niitä on jopa vähemmän kuin lähisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200–300 yksilöä. WWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat keväisin karvanvaihtoon.

Kuuluisan Saimaan-sukulaisensa tavoin itämerennorpat vaihtavat keväällä karvansa. Valtaosan ajastaan vedessä viettävät norpat nousevat silloin paistattelemaan päivää luodoille ja vesirajan kiville, sillä lämpimältä ja kuivalta iholta vanha karva irtoaa paremmin.

Toisin kuin saimaannorpat, itämerennorpat lekottelevat mielellään joukolla. WWF:n Saaristomeren norppalive kuvaa pötkötteleviä itämerennorppia lounaisessa saaristossa.

– Kaikkein parhailla paikoilla luotojen rannoilla voi maata jopa kymmeniä itämerennorppia, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Norpat hakeutuvat seesteisille, mahdollisimman tuulensuojaisille paikoille. Saaristomeren norppalivessä onkin kaksi kameraa hieman eri kohdissa luodolla. Kun tuulensuunta muuttuu ja norpat vaihtavat makoilupaikkaa, myös kameran näkymää voidaan vaihtaa.

Saaristomeri on kurkistusikkuna norppien tulevaisuuteen

Itämerennorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen arktinen hylje, kuten lähisukulaisensa saimaannorppakin. Myös sen suurin uhka on sama kuin saimaannorpalla, eli ilmastonmuutos.

– Missään päin maailmaa ei ole pysyvää norppakantaa alueella, joka ei jäädy norpan pesimäaikaan. Käytännössä Saaristomeri kuitenkin jo on sellainen alue. Jäätalvi kestää lounaisessa saaristossa keskimäärin enää muutaman viikon, ja monina vuosina Saaristomeren norppien kuutin syntyvät taivasalle, Petteri Tolvanen sanoo.

Saaristomeren itämerennorppakantaa voikin pitää kurkistusikkunana muidenkin norppiemme tulevaisuuteen, jos ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei onnistuta.

– Saaristomerellä itämerennorpat elävät jo olosuhteissa, jotka Saimaalla halutaan kaikin keinoin välttää.

Karvaiset sormenjäljet syyniin

Siitä, miten Saaristomeren itämerennorpat jäättöminä talvina pesivät – ja miten niiden kuutit selviytyvät – ei toistaiseksi tiedetä paljonkaan. Myöskään norppien tarkkaa lukumäärää ei tunneta, mutta kannan kooksi arvioidaan 200–300 yksilöä.

– Näiden norppien poikiminen on toistaiseksi aikamoinen mysteeri. Selvää on, että ilman jäätä ja lunta ne eivät voi synnyttää luontaisiin lumipesiinsä, Tolvanen sanoo.

Saaristomeren norppalivellä onkin tietoisuuden kasvattamisen ja luontoelämysten tarjoamisen lisäksi vahva tutkimuksellinen tavoite.

– Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa tunnistamaan näitä norppayksilöitä, joiden elämästä tiedetään kovin vähän, Tolvanen sanoo.

Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena norpan koko elämän ajan. Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.

Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa arvioita Saaristomeren norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.

Tätä tarkoitusta varten Saaristomeren norppaliven kamerat ovat etäohjattavia ja zoomattavia. Samalla kun toinen kamera välittää livekuvaa yleisölle, tutkijat voivat operoida toista kameraa.

– Saaristomeren norppaliven avulla pystymme kuvaamaan norppia lähietäisyydeltä niitä häiritsemättä ja saamme hyvälaatuista kuvamateriaalia photo-ID-tutkimuksen tutkimuksen käyttöön. Toistaiseksi Saaristomereltä on valokuvien perusteella tunnistettu noin 70 norppayksilöä, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Saaristomerellä toteutettavia toimenpiteitä Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa, jonka yksi keskeinen toimenpide on juuri photo-ID-aineiston kerääminen norpista.

– Kaikki uusi tieto lounaissaariston norpista auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja pitämään itämerennorpan osana monimuotoista saaristoluontoa myös tulevaisuudessa, Laaksonlaita sanoo.

Itämeren unohdettu uhanalainen

Harva suomalainen on kuullut itämerennorpasta, joka vielä 1900-luvun alussa oli Itämeren runsaslukuisin hylje. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi Itämeren norppakanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön.

Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20 000. Niistä suurin osa elää Perämerellä, missä kanta on viime aikoina ollut hitaassa kasvussa, ja missä norppia saa myös metsästää. Saaristomeren lisäksi norpan lisääntymisalueita on myös Viron saaristossa ja Suomenlahden itäosassa.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa itämerennorppa on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut sen koko Itämeren laajuisessa tarkastelussa vaarantuneeksi.

– Itämerennorpan säilyttäminen kaikilla sen nykyisillä esiintymisalueilla on ihmisen vastuulla, WWF:n Petteri Tolvanen sanoo.

Saaristomeren norppalive aukeaa keskiviikkoa 20.4. klo 8.30 osoitteessa https://wwf.fi/luontolive/itamerennorppa/

www.wwf.fi

• Teksti: WWF Suomi
• Kuva: WWF Suomi / Petteri Tolvanen