Valtakunnallinen koulututkimus: nuoret yhdistävät Itämeren ensisijaisesti laivamatkailuun – Myös meren roskaantuminen huolettaa
Itämeripäivänä 25.8. julkaistu tutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat huolissaan Itämeren tilasta, mutta tieto meren suojelusta on vielä jäsentymätöntä ja sitä tarvitaan lisää. John Nurmisen Säätiön teettämään ja Fountain Parkin toteuttamaan valtakunnalliseen koulututkimukseen osallistui lähes 2 500 oppilasta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista ympäri Suomen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri osa-aluetta: Itämeren merkitystä nuorille, nuorten Itämeri-identiteettiä sekä Itämeren pelastamisen keinoja.
Nuorten vastauksissa korostuivat Itämeren roskaantumiseen, laivaliikenteeseen ja eliöihin liittyvät teemat. Itämeren suurin ympäristöongelma, rehevöityminen, jäi sen sijaan vastauksissa vähäiselle huomiolle.
Nuoret huolissaan Itämeren roskaantumisesta
Suomalaisten nuorten mielikuvissa Itämeri nähdään roskaantuneena ja saastuneena. Lähes kolmannes vastaajista mainitsee Itämeren keskeisimmäksi pelastuskeinoksi roskaamisen vähentämisen. Roskaantumisen koettiin uhkaavan sekä meren että sen lajien elinkelpoisuutta.
Joka kymmenes mainitsee pelastamisen edellyttävän päästöjen ja saastuttamisen vähentämistä. Sen sijaan vain yksi sadasta nuoresta hahmottaa ilmastonmuutoksen ja Itämeren suhteen ja mainitsee ilmastonmuutoksen hidastamisen Itämeren pelastuskeinona.
– Vaikka roskaantuminen on yksi Itämeren uhista, ongelma ei ole mittakaavaltaan yhtä merkittävä kuin isommilla valtamerillä. Matala ja vähävetinen Itämeri on erityisen herkkä kuormitukselle ja ympäristön muutoksille. Itämeren suurin uhka onkin ravinteiden liiallisesta määrästä aiheutuva rehevöityminen. Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä ja hidastaa meren toipumista, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Itämeren pelastamisen keinot nuorten silmin. Nuorilta kysyttiin: Mitä on tapahtunut, kun Itämeri voi hyvin ja pelastaminen on onnistunut? Omasanaiset vastaukset on jaoteltu teemaluokkiin vastauksen sisällön mukaan. Lähde: Fountain Park
Itämeri-identiteetti ja mielikuvat merestä liittyvät erityisesti laivaliikenteeseen
Nuoret liittivät tutkimuksessa Itämeri-identiteettiin ensisijaisesti mielikuvia laivaliikenteestä, matkustamisesta, kaloista ja kalastuksesta. Myös huoli Itämeren saastumisesta ja roskaantumisesta sekä toisaalta ajatus meren kauneudesta ja toive sen puhtaudesta nousivat mielikuvia käsittelevissä vastauksissa esiin.
Rannikolla asuvien nuorten mielikuvissa korostui vedestä nauttimisen, kuten veneilyn ja uimisen, merkitys verrattuna sisämaassa asuvien vastauksiin. Sisämaassa asuvien mielikuvissa mainittiin sen sijaan rannikkokaupunkilaisten vastauksia useammin laivaliikenne ja saastuminen.
Nuorten Itämereen liittämät merkitykset ja assosiaatiot. Tarkastelussa koko Suomi. Lähde: Fountain Park
Nuorten Itämereen liittämät merkitykset ja assosiaatiot. Tarkastelussa erot rannikon ja sisämaan välillä. Lähde: Fountain Park
Suomalaisnuoret kokivat Itämeri-identiteetin itselle vieraaksi ja vaikeaksi käsitteeksi. Erityisesti kauempana merestä asuvat eivät kokeneet Itämerta läheiseksi, osaksi omaa identiteettiä ja elämänpiiriä.
Identiteettiin liitettiin voimakkaimmin vapaa-ajan risteilyt eri maihin ja saaristoon, rahtiliikenne sekä tietoisuus ja arvostus ainutlaatuista eläimistöä ja merenalaista elämää kohtaan.
Nuorilta kysyttiin mitä heidän mielestään kuuluu itämeriläiseen identiteettiin. Lähde: Fountain Park
Vuosittainen Itämeripäivä lisää tietoisuutta
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisnuoret tunnistavat Itämeren moninaisen roolin virkistyksen keitaana ja vilkkaana liikenneväylänä. Itämeren ainutlaatuisuus tiedostetaan, mutta meren hyvinvointia uhkaavia ongelmia, kuten rehevöitymistä ei vielä tunneta laajasti. Tieto on osittain jäsentymätöntä ja omiin kokemuksiin perustuvaa.
– Nuorten into oppia etenkin ympäristön suojeluun liittyvistä teemoista on ihailtava. Tähän intoon on tartuttava vahvasti. Itämeri on loistava esimerkki toimivasta aiheesta ilmiöoppimiseen. Sitä voidaan käsitellä niin ympäristökasvatuksen, historian kuin kulttuurin näkökulmasta, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Tutkimuksen tilannut John Nurmisen Säätiö on erikoistunut Itämeren luonnon ja kulttuurin pelastamiseen.
– Yksi toimistamme tiedon kasvattamiseksi on vuosittain elokuussa vietettävä kansainvälinen Itämeripäivä. Tavoitteenamme on, että tietoisuus meriluonnosta ja Itämeren kulttuurista sekä historiasta lisääntyy merkittävästi, Annamari Arrakoski-Engardt toteaa.
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina, tänä vuonna 25.8. Juhlapäivänä järjestetään satoja tapahtumia ympäri Suomen ja Itämeren. Suurin osa ohjelmasta on maksutonta. Tapahtumat ja Itämeri-ystävälliset teot on koottu sivuille www.itämeripäivä.fi.
