WWF etsii Itämeri-ystävällisintä maatilaa:Kilpailuun osallistuvat kaikki Itämeren 9 rantavaltiota sekä Ukraina ja Valko-Venäjä
Maailman luonnonsäätiö WWF etsii jälleen tänä vuonna Itämeri-ystävällisintä maatilaa. Kilpailu kattaa kaikki Itämeren yhdeksän rantavaltiota. Mukana ovat myös Ukraina ja Valko-Venäjä, koska ne sijaitsevat Itämeren valuma-alueella, vaikka suoraa rantaviivaa näillä mailla ei olekaan.
Suomen Itämeri-ystävällisimmän maatilan etsintä on annettu WWF Suomen vastuulle. Kilpailu toimii siten, että jokaisesta osallistujamaasta nimetään yksi Itämeri-ystävällisin maatila. Kansallisten voittajien joukosta valitaan syksyllä koko Itämeren alueen ympäristöystävällisin viljelijä, joka palkitaan 10 000 eurolla.
Tänä vuonna myös Maa- ja metsätaloustuottajain liitto MTK on mukana kansallisen kilpailun tuomaristossa.
Kannustusta syyllistämisen sijaan
Palkinnon avulla halutaan antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Samalla lisätään tietoa ympäristöystävällisestä viljelystä ja levitetään hyviksi havaittuja käytäntöjä koko Itämeren alueelle.
– Vesienhallinta korostuu yhä enemmän Itämeren suojelussa. Tulvivat pellot ja eroosioherkät jokiuomat aiheuttavat suurta ravinnekuormaa, joka jokia myöten kulkeutuu edelleen Itämereen. Kulunut sateinen ja leuto talvi on hyvä esimerkki siitä, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa ravinnekuormien hillitsemiselle, WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
Maatalouden vesiensuojelu lähtee liikkeelle peltojen hyvästä kasvukunnosta, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin niille annetut ravinteet.
– Maan vesitaloudesta ja rakenteesta huolehtiminen, tasapainoinen kasvinravitsemus sekä maan pitäminen kasvipeitteisenä suurimman osan vuotta vähentävät merkittävästi vesistökuormitusriskiä, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola toteaa.
Rakkolevällä rehevöitymisen kimppuun
Viime vuonna Suomen-osakilpailun voitti Ahvenanmaalla sijaitseva Hammaruddan tila. Viljelijäpariskunta Tage ja Ulla Erikssonin havahtuivat Itämeren suojeluun jo 1990-luvulla, sillä heidän karjansa laiduntaa vapaana merenrannassa ja juo toisinaan merivettä.
– Kun näkee rannoillaan vuosi vuodelta enemmän sinilevää, haluaa tehdä kaikkensa sen vähentämiseksi, Tage Eriksson kertoi voittonsa jälkeen WWF:lle.
Nykyään lähes kaikki tilan valumavedet virtaavat maa-aineista pidättävien sedimentointialtaiden ja monivaikutteisten kosteikkojen kautta.
Raati vaikuttui myös voittajapariskunnan innovatiivisuudesta, sillä vesiensuojelun lisäksi tilalla on keksitty käyttää rakkolevää maanparannusaineena ja ravinnelähteenä pelloilla.
Kilpailun valintakriteerit, hakulomake ja lisätiedot löytyvät osoitteesta wwf.fi/viljelijapalkinto.
Hakemusten viimeinen jättöpäivä on sunnuntai 12.4. Kansalliset voittajat julkistetaan kesäkuun alussa, ja koko kilpailun voittaja valitaan syksyllä.
