MS Boat CWA 800 WT (2016–)– Saaristoyrittäjän työjuhta

Puolalaisen MS Boat on palannut Suomen markkinoille uuden maahantuojan voimin. Malliston pääpaino on keularampillisissa työveneissä, mutta potentiaalisia vaihtoehtoja löytyy myös huvi- ja hyötyvenekäyttöön.

MS Boatin mallisto versoutuu poikkeuksellisen laajaksi, sillä useisiin kokoluokkiin on tarjolla sekä V- että katamaraanirunkoisia vaihtoehtoja. Kahdeksanmetrinen V-runko on vieläpä tarjolla joko 2,55 tai 2,95 metriä leveänä. 

Koeajovene on mallia CWA 800 WT. Ensimmäinen kirjainrypäs kertoo ympärikuljettavasta hytistä. Runko on vaihtoehdoista kapeampi ja varustettu keularampilla (WT), jota operoidaan vakiona sähkövinssillä ja lisävarusteena hydrauliikalla. Hydraulisessa keulaportissa on enemmän voimaa pitää venettä rantaa vasten paikallaan. 

Mykymuodin mukaisesti CWA 800 on varustettu perämoottorilla tai parilla. Moottorin osalta koeajovene on erityinen. Siinä on Suomen viimeinen tehdasuusi Yamahan 350-hevosvoimainen V8, joita ei ole enää moneen vuoteen valmistettu. Tarina juontuu MS Boatin maahantuoja Hangon Auto ja Venetaloon, joka hankki Yamahalta jonkinlaista kulttimainetta nauttivan 5,3-litraisen F350 V8:n loppuvaraston. Näillä näppäimillä Suomeen saapuva Yamahan uusi 350-hevosvoimainen malli on iskutilavuudeltaan edeltäjäänsä litraa pienempi V6.

Takaisin veneeseen. CWA-hytti on kuormatilan maksimoimiseksi lyhyt, kapea ja asennettu aivan perään. Hytissä on ohjaamon erillisistuimet ja pieni kahdelle luonteva takapenkki, mutta kaikki sisätilasentit on rutistettu minimiin. Viimeistely on käyttötarkoituksen mukaista, selvästi karumpaa ja pelkistetympää kuin vaikkapa huvilakyydityksiin tarkoitetuissa ruotsalaisissa täysalumiinivenemerkeissä.

Hytin suhteellisesta kapeudesta huolimatta runkovaihtoehdoista kapeampaan asennettuna ympärikuljettavuus on niukka ja sivuoville joutuu pujottautumaan. Jos pärjää yhdellä ovella, kannattaa harkita hytin sijoitusta jompaankumpaan laitaan. Sekin on mahdollista ja silloin toiselle sivulle muodostuu parempi kulkuväylä hyttiin. Perän kansiratkaisu tosin suosii hytin sijoitusta styyrpuurin laitaan, mikä taas ei ole ohjaamon sijainnin kannalta optimaalista.

Huvivenemäisempää yhteysajokäyttöä ajatellen kannattaa pitää mielessä pidempi ja leveämpi C-hytti. Se on mallia täysleveä ja läpikuljettava, ja voidaan kalustaa toiveiden mukaisesti: esimerkiksi 6–10 hengen istumapaikoilla, dinetillä tai toiletilla. Lisähinta CWA-hyttiin nähden on kymppitonnin luokkaa.

Rampilta kyytiin

MS Boatin kaulaportti on leveä ja varustettu auki taittuvalla kulkurampilla. Rantautuminen ja lastaaminen sujuvat niin rakennetuilta kuin luonnon rannoilta. Jälkimmäisiin yksirunkoinen vene on helpompi työntää kuin katamaraani. Keularampin leveys riittää sekä suurimman kokoluokan mönkijöille että pienemmille puutarhatraktoreille. 

Kuormatilaa on kerrassaan hulppeasti. Itse asiassa huvi- tai hyötyveneilijän näkökulmasta katsottuna sitä on niin runsaasti, että jää pakostakin ihmettelemään miksi hytin senteistä on tarvinnut tinkiä niin tuntuvasti.

Avotilassa on vakiona laitojen kiinnityslenkit, turkkiin upotetut valitaan lisävarustelistalta. Sisälaidoissa on lokeroita ja turkin alla tilava ruuma. Laidoille saa lisävarusteena klaffipenkkejä. Kaiteet, knaapit ja oikeastaan kaikki muutkin rakenteet muutamia peitelevyjä ja irto-osia lukuun ottamatta on kiinnitetty hitsaamalla.

Leveäkeulainen ramppivene herättää aina kysymyksen sen ajettavuudesta. Koeajopäivän keli oli valitettavan tyyni, mutta tässäkin tapauksessa voi sanoa, että huoli ajettavuudesta on suurimmilta osin turha.

Leveän keulan alla oleva V-runko leikkaa ainakin peräaaltoja tavanomaisen sujuvasti, eikä keula ala veneen kallistuessa kantaa edes tiukimmissa kaarroksissa. Joissakin tilanteissa ja raskaasti kuormattuna keula varmasti tössähtää aaltoon, mutta aiempien keularamppiveneiden kokemusten perusteella se johtaa lähinnä roiskeisiin. Tämän voi odottaa olevan tilanne myös MS Boatin kohdalla.

Siirtymät työtehtäviin ja kuljetukset hoituvat MS Boatilla ripeästi. V8-Yamaha nostaa huippunopeuden tyhjänä peräti 43 solmuun. Reippaalla 27–28 solmun marssivauhdilla bensaa kuluu maltilliset 1,6–1,7 litraa meripeninkulmalla. Melutaso ohjaushytissä on työveneeseen asiaan kuuluvan alhainen. 

Polttoainetankki on vakiotankki on vain 167 litrainen, mutta lisävarusteena saa sopivamman 300 litraisen. Moottorivalikoimasta löytyy myös parikonevaihtoehtoja, joita voi varustaa käsittelyä helpottavalla joystick-hallintalaiteteknologialla.

CWA 800 WT:n hinnat starttaavat 117 000 eurosta, jolloin mukana tulee Yamahan 225-hevosvoimainen V6:nen. Vakiovarustus pitää sisällään esimerkiksi työvalot ja kahden kilowatin lämmityslaitteen. Muun muassa tehokkaammalla neljän kilowatin lämmityslaitteella, hydraulisella keulaportilla, tutkaplotterilla, keulapotkurilla ja automaattitrimmeillä varustettu koeajopaketti on hinnoiteltu Yamahan uudella 350-hevosvoimaisella V6:lla 144 000 euroon. 

Kokoluokka, kyvyt ja käyttötarkoitus huomioiden hintoja voi pitää kilpailukykyisinä, mikä varmasti edesauttaa meillä vielä hieman tuntemattomamman MS Boatin pyrkimyksiä vallata jalansijaa sekä saaristoyrittäjien että -asujien kalustohankinnoista.

Sivukannet ovat varsinkin ovien kohdalla kapoiset.

Kääntöramppi parantaa keulaportin ulottuvuutta ja sisään tai ulos ajettavuutta. Leveästä aukosta mahtuu ajamaan suuremmankin kokoluokan mönkijän tai pienemmän puutarhatraktorin.

Keularamppi parantaa oleellisesti veneen kuin veneen monikäyttöisyyttä ja lastattavuutta. Keulan kautta lastaus sujuu myös luonnonrannoissa, joihin lähestymiseen yksirunkoisella perämoottori veneellä niin helppoa kuin olla voi.

Laitalokerot ja kiinnityslenkit kuuluvat vakiopakettiin. Turkkiin upotettuja kiinnityspisteitä ja klaffipenkkejä saa haluamissaan määrin lisävarusteena. Kaiteet ja knaapit on hitsattu paikoilleen.

Ohjaamonäkymä on työvenemäinen, mutta ergonomia ei yllä aivan todellisten työkalujen tasolle. Silti ratin takana viihtyy vähän pidemmänkin siivun.

Kuormatila on massiivisen kokoinen.

Paapuurin sivukantta pääsee peräkulmaan ja uimatasolle saakka, styyrpuurin puolta lähinnä katolle johtaville tikapuille.

Vaikka keula on leveä, tekee V-runko työnsä ainakin tyynessä ja peräaalloissa hyvin.

Takapenkin mukavuus on entisaikojen piilofarmarien tasoa – paitsi tilaa on vähemmän.

Hytti on kutakuinkin niin kompakti kuin olla voi. Takapenkille siirtymisessä on hienoista ahtautumisen makua.

Turkkiluukun alla on tavaratilaa.

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund