Jeanneau Sun Odyssey 415 (2025-)– Taitavasti säästetty

Mitä uutta?

Marc Lombard Design on vakiinnuttanut paikkansa Jeanneaun uutena hovisuunnittelijana ja heidän tunnistettavaa käsialaansa on myös Sun Odyssey 415 rungon ja rikin osalta. Tällä kertaa erittäin tunnistettavaa, sillä tosiasiassa muutoksia on vain rungon viimeisellä kolmanneksella ja sielläkin ainoastaan varalaidoissa.

Niitä on muotoiltu kaartumaan hieman ulospäin. Vaikka päämitat ovat ennallaan, suurin leveys partaalla jatkuu nyt kauemmas taakse ja peräkulmiin kiinnittyvät peräharukset on saatu vajaan vaaksan verran kauemmaksi toisistaan ja samalla ohjaajan selästä. Kyllä, pikkaisen mukavammaksi ohjaamo tulee, vaikka eivät ne staagit olleet sen suurin ongelma tähän astikaan; palataan siihen kohta tarkemmin.

Muuten kansilla, avotilassa ja rikissä on noudatettu ohjetta, jonka yleensä tuleekin olla järkevästi säästäväisen uudistamisen ytimessä: ei korjata sellaista, missä ei ole vikaa. Ja kun ongelmien nähtiin olevan juuri sisätiloissa, on keskitytty niiden uuteen ideointiin. Suunnittelija on edelleen Jean-Marc Piaton, mutta tällä kertaa hän pistänyt juuri veneen keskeisimmät tilat aivan uuteen järjestykseen.

Tai pikemminkin palauttanut vanhaan järjestykseen, sillä nyt asettelu on varsin perinteinen. Kun 410 kokeili U-pentteriä laidalla ja yhdisteli sitä erikoiseen, melkein keskellä venettä olleeseen pikkusohvaan sekä yhtä yllättävään piironkiin portaikon edessä, nyt on siirrytty koeteltuun perusasetelmaan.

Heti portaikosta laskeuduttaessa vasemmalle jää merenkäynnissä hyvin tukea antava L-muotoinen pentteri, joka on mitoitettu työtiloiltaan kiitettävän runsaaksi. Corian-pintaisia työtasoja on uunilieden molemmin puolin sekä sivulta ja päältä avattavan suuren jääkaapin (190 l) yläpuolella. Pesualtaita on vain yksi, mutta se on tyydyttävän suuri ja syvä. Kaapistot ylhäällä ja alhaalla riittävät kattavalle keittiövälineistölle sekä perustarvikkeille. Ruokaa joutuu pakkaamaan sekä turkin alle että sohvien ja penkkien sisälle, mutta niiden lokerot ovat helppoja käyttää, kun kaikki kannet on varustettu kaasujousilla. Se on myös turvallisuusseikka, kun tavaroita etsitään merenkäynnissä eikä toista kättä tarvita irtoluukun kannatteluun.

Vastalaidalla on toiletti, joka on tilavuudestaan huolimatta hieman halvan oloinen. Suihkupaikka jää oven eteen ja wc-istuin perälle sermin taakse, jolloin märkävaatteille ei jää luontevaa ripustuspaikkaa lankaan. Pari käsikahvaa auttaisivat myös asioinnissa merellä.

Parasta antia veneessä on uusittu salonki. Sen sydän on U-sohva paapuurissa. Veistämön mukaan sen ääreen mahtuu kuusi henkeä, mutta itse tyytyisin neljään, jolloin pöydälle mahtuisi tarjoiluastioita ruokalautasten lisäksi. Vielä kaksi henkeä kuitenkin liittyy varsin luontevasti seuraan vastalaidalla oleviin nojatuoleihin, joiden väliin jää reilusti karttasarjalle riittävän kokoinen pöytä. Sen yläpuolella sähkökeskus ja hallintataulu ovat hyvin esillä ja ulottuvilla, mutta ison lokeron puute kielii kyse olevan enemmän läppärihommiin kuin oikeisiin karttatöihin tarkoitetusta pisteestä.

Mutta erinomaisen mukavasti istuu sekä tuoleilla että sohvalla. Piti oikein mitata, kuinka paksuja niiden tyynyt ovat, enkä muista monesti 14 sentin polstereita tavanneeni kuin luksusluokassa.

Kääntököliversiossa sohvaryhmän järjestely muuttuu, kun mastolta perään päin tilaa vie kölilaatikko. Tilaa on silti saman verran, vain eri järjestyksessä, ja vastalaidan nojatuolit pysyvät ennallaan.

Miten kulkee?

Rungon vedenalaisen osan ja rikin pitämiseen ennallaan on tietenkin se hyvä syy, että ne on jo ennalta koettu riittävän hyviksi. Perhe- ja charterpurreksi Sun Odyssey 415 liikkuu aivan mainion liukkaasti ja ennen kaikkea tavoittaa suorituskykynsä varsin yksinkertaisella trimmauksella sekä pysyy koko ajan hyvin hallittavana.

Ulkonäkö on tyydyttävä sekin. Korkeiden varalaitojen ja keulasta alkavien, perää kohti nousevien leveiden laitapalteiden antamaa pulleutta tosin korostaa lievästi ylöspäin kaartuva ketka, mutta pientä kevennystä luovat kapeat sisäänvedot partailla ja matalahkon kansirakenteen pitkät ikkunalinjat sekä kauas pedestaaleille jatkuvat avotilan reunukset.

Köysivetoja ei näin peruspurressa ole kätketty. Nostimet ja trimmit tulevat ruffin reunalla oleville vinsseille. Matkustamo ei siis jää vapaaksi köysitöistä eikä edes köydenpäistä, jos lisävarusteista ei poimi ruffin päälle tulevia, irrotettavia köysipusseja. Kannattaa poimia, sillä ne ovat varsin kätevät.

Kaikki jalukset tulevat ruffin ja reunusten päällä pedestaalien eteen ykkösvinsseille. Niitä käsitellessä pääsee pohtimaan Jeanneaussa jo edellisestä sukupolvesta asti käytetyiden, perässä turkin tasalle laskeutuvien sivukansien viisautta.

Alunperin Jeanneau kehui sitä, että kulku ohjaamosta sivukansille ja keulaan helpottuu. En pitänyt parannusta kovin merkittävänä ennen, enkä etenkään nyt, kun tielle on tullut hankalampi este. Kaksisaalinkisen maston vantit kiinnittyvät laitarusteihin ja alempi niistä pakottaa ottamaan sivuaskeleen ruffille juuri köysien päälle.

Isompi etu alaslasketulla sivukannella on se, että pedestaalin edessä oleville vinsseille pääsee ratin ohi paljon parempaan työasentoon, seisten tai polvistuen, mutta aina katse kohti purjeita.

Haittapuoli taas tulee siitä, että luontevin istuinpaikka ratin takana katoaa sivukannen myötä kokonaan. Kun vielä matkustamon pituutta on venytetty maksimiin ohjaamon kustannuksella, ei takanakaan ole kunnon penkkiä. Ainoaksi paikaksi jää niukka kolmio peräkulmassa. Siellä istuessa oli niin hankala löytää luontevaa asentoa jaloille, että mieluummin ajoi koko ajan seisten. Päiväreissuilla se ei juuri haittaa, mutta pitkillä legeillä voi käydä raskaaksi.

Muuten ajaminen on kivaa ja tyydyttävän vauhdikasta. Ajoimme Jeanneaun Euroopan Vuoden Purjevene -testien yhteydessä Barcelonan lähellä Port Ginestassa. Muuten hyvin vaihtelevan viikon tuulet pysyttelivät nyt tasaisessa 4-6 m/s piknik-voimakkuudessa, joten haasteita ei juuri ollut edellispäiviltä periytynyttä metristä maininkia lukuun ottamatta.

Testipurressa oli kolmesta vaihtoehdosta kääntököli, joka syvyytensä ansiosta on hyvin pitävä. Vene oli myös varustettu vakiota suuremmilla ja paremmilla performance-paketin laminaattipurjeilla. Runko on piirretty niin, että pystyssä ollessaan sen keulasteevi nousee selvästi ylös vedestä, mikä tekee ohjauksesta eloisaa. Tarkalla ja matkaveneeseen turhankin nopealla ohjausvälityksellä venettä oli hauska ajaa aaltojen välissä. Korkealle tuuleen sai pidettyä tasaisesti reilun viiden solmun venevauhtia ja vastakäännökset mahtuivat hyvin 90 asteen sisälle, vaikka aallon kannalta vastaisemmalle halssille piti hakea vauhtia ja voimaa hieman alempaa.

Suuntavakaus parani alemmilla tuulensuunnilla ja etenkin sivutuulessa, kun avasimme code 0:n. Silloin tavoittelimme parhaimmillaan kahdeksan solmun lukemia, jotka sitten saavutimme genaakkeriharjoituksessa, tosin jonkin verran surffien avustamina.

Yhteenvedoksi jäi sangen tasapainoinen kuva Sun Odyssey 415:n purjehdusominaisuuksista. Ajaminen oli riittävän hauskaa ja palkitsevaa, jotta siihen ja trimmaamiseen jaksoi innostua. Samalla kyyti oli sopivan hillittyä ja hallittua, jotta matkustajat saattoivat keskittyä omiin nautiskeluihinsa.

Mahtuuko mukaan?

Perään saa joko yhden tai kaksi kajuuttaa. Ne ovat peilikuvat toisistaan ja aivan asiallisen kokoiset sekä tilojen että toimivuuden puolesta modernisti leveärunkoiseen purteen, vaikka Sun Odyssey kilpailijoitaan hieman solakampi onkin.

Vuoteiden (150 x 200 cm) eteen jää hyvä pukeutumistila ja pystykaappien lisäksi säilytystilaa on vetolaatikoissa vuoteiden alla sekä niiden laidoilla hyllyjen ohella luukuilla suljettavissa kaapeissa. Pääosan vuoteiden alustoista vievät vesi- ja polttoainetankit.

Eteistiloista avautuvat melko suuret ikkunat avotilaan, penkkien yläpuolelle ruffin seinään. Runkoikkunat ovat sen verran korkealla, että ne tuovat sisään valoa, mutta eivät juuri maisemia. Sama koskee tuuletusikkunoita, joita on kaksi per kajuutta niin, että tuuletukseen saa tehokkaan läpivedon. Tämä on sivukannen erikoinen oheishyöty: toinen luukku on tavanomaisesti avotilaan, mutta toinen ulos sivukannelle ja sen voi jättää purjehtiessa avoimeksi, kun ei tarvitse pelätä sieltä tulevia roiskeita.

Mikäli harrastaa matkapurjehdusta pienemmällä porukalla, paapuurin peräkajuutan voi jättää pois ja korvata suurella ruumalla. Sinne jää käyntiovi pentteristä, joten sen voi sisustaa myös verstaaksi tai kodinhoitohuoneeksi. Pitkällä reissulla on käyttöä molemmille sekä vielä yhdelle tavaratilalle, vaikka säilytyslokeroita on hyvin sijoiteltu kalusteiden sisään ja turkin alle.

Keulassa on yksi kajuutta, mutta sen saa kahdella tavalla järjestettynä. Vakio ja todennäköisin omistajaveneeseen on yhden parivuoteen (150 x 200 cm) kajuutta, jossa eteistila jää peräti suureksi ja sen laidoilla ovat reilun kokoiset kaapistot. Pukeutumispenkitkin laidoilla on, mutta ihan sivusta noustavaksi vuodetta ei sovi kutsua. Keulalaipiota vasten on melko tilavat ylähyllyt, nekin luukuilla suljettavat.

Pieneksi ylellisyydeksi keulakajuuttaan saa oman vesialtaan ja meikkipöydän. Oman toiletinkin kyllä, mutta silloin vuode kääntyy sivuttain styyrpuurin laitaa vasten ja vaikka se pysyy mitoiltaan ennallaan, kajuutta kaikkiaan käy niin paljon ahtaammaksi ja vähemmän viihtyisäksi, että tämä ratkaisu jäänee lähinnä charterpursien käyttöön.

Makuupaikkoja on siis 4-6 hengelle varsinaisissa kajuutoissa. Satunnaisvieraita voi majoittaa yhden pariskunnan salongin sohvaryhmään, jonka pöytä laskeutuu alas. Vastalaidan pöytä ei sitä tee, joten nojatuoleista ei saa yhden hengen vierasvuodetta eikä meripunkkaa varavahdille, niin kätevällä paikalla kuin sellainen juuri laitehallintapaneelin vieressä olisikin.  

Vastinetta rahalle?

Kokonaisuutena Jeanneau Sun Odyssey 415 jättää sangen myönteisen kuvan itsestään. Purjehdus on vähintään yhtä sujuvaa, helppoa, turvallista ja sopivan hauskaa kuin edeltävällä mallilla ja suorituskyky perhepurrelle tyydyttävän joutuisaa.

Siitä voi toki asetella kysymyksiä, oikeuttaako perän varalaitojen lievä levennys kutsumaan venettä kokonaan uutuudeksi vai pitäisikö puhua mieluummin päivityksestä. Parannus se kieltämättä on, vaikka pieni sellainen.

Perusteita toiseen suuntaan antaa kuitenkin salongin merkittävä muutos, joka samalla muuttaa koko veneen henkeä aivan toisenlaiseksi. Jos edeltäjä oli innovaatioissaan kokeileva ja siksi mielipiteitä jakava, nyt on kyseessä varman päälle ratkaisuissaan pelaava yleiskäyttöinen jokapaikan pursi. Sikäli kuin valittu linja jatkuu tulevissa malleissa, uudesta sukupolvesta voi puhua punastelematta.

Linjanvedoista merkittävin on ilman muuta se, että ensimmäisenä suurena pursivalmistajana Jeanneau otti tietoiseksi tavoitteekseen hintojen kääntämisen laskuun. Se, että tehdas on pysynyt tavoitteessaan, vaikka on samalla nostanut viimeistelyn tasoa havaittavasti ja muuttanut joitain materiaalivalintoja laadukkaammiksi (mm. corian vakiona märkäkalusteissa ja lisää massiivipuuta karmeissa ja kalusteiden reunoissa) vain lisää tempun arvoa.

Käytännössä on toki huomioitava se, että lähtöhinta on laskettu veneelle, joka ei vielä sellaisenaan ole valmis purjehdukseen ja todelliseen lomakäyttöön ainakaan Suomen oloissa. Kun mukaan lasketaan esimerkiksi edullisin varustepaketti Premiere, joka sisältää mm. maasähköjärjestelmän, välttämättömät elektroniikka-, purje- ja kiinnittymis- sekä ankkurointivarusteet sekä edes kohtalaisesti asumismukavuutta parantavaa audio-, tekstiili- ja keittiövarustelua sekä diesellämmittimen, hinta nousee helposti noin 50 000 eurolla.  

Siitä huolimatta, kun vene itsessään on parantunut kaikissa kohdissa, joihin muutoksia on tehty, kilpailijoilla on syytä pysähtyä tutkimaan omia tuotteitaan ja arvioida, minkälaisen haasteen niille asettaa markkinoiden tällä hetkellä huokeimmalle sijalle asettuva Jeanneau Sun Odyssey 415. 

• Teksti: Pasi Nuutinen
• Kuvat ja videot: Andreas Lindlahr, Nils Günther