Nimbus T8 (2020–)– Näppärä napakymppi

Mitä uutta?

T8:n tilaratkaisun pääpiirteet ovat tuttuja Nimbuksen lähihistorian Nova- ja R-malleista, joille T8 onkin selvää jatkumoa. Muotoilu on toki päivitetty kuluvan vuosikymmenen mukaiseksi ja voimanlähteeksi on vaihtunut sisäperämoottorin sijaan perämoottori, joka on tässä kokoluokassa nykyisin jo oikeastaan itsestäänselvyys. 

Aiempien Nova- ja R-mallien tavoin T8 on niin kutsutusti ympärikuljettava eli walkaround-tyyppinen vene, jossa ohjauspulpetin ja keulakajuutan ruffin pystyy kiertämään molemmilta puolilta tasavertaisen leveää ja syvennettyä kulkuväylää astellen. 

Tällaiset avo-ohjaamolliset walkaroundit olivat vielä vuosituhannen alussa Suomessakin suhteellisen suosittuja, mutta hiljalleen ne jäivät avattavan tuulilasin läpi kuljettavien daycruiserien varjoon ja katosivat lähes tyystin markkinoilta. Nimbus tuo osaltaan walkaroundeja takaisin. 

Ja mikäs on tuodessa, sillä keulan ympärikäveltävyys toimii T8:ssa mainiosti. Sivukansilla liikutaan turvallisen tuntuisesti veneen "sisällä" ja korkeuseroja on keulakannelle tuulilasin läpi kiivettäviin daycruisereihin nähden vähän.

Etelä-Euroopassa isoista avo-ohjaamollisista walkaround-veneistä on muodostunut eräänlainen ilmiö. Siihen liittyy oleellisesti ohjaamon ja osan avotilaa kattava T-top-katos. Sellaisen saa yhä pienempiin veneisiin, niin myös Nimbukseen.

T8:aan T-top maksaa vajaat 6 200 euroa. Katos on tehty tummennetusta mutta läpikuultavasta Lexanista, mikä on yksi polykarbonaatin kauppanimistä. Polykarbonaatti on puolestaan pleksilevyjen ja -ikkunoiden valmistusmateriaaleista se kestävämpi vaihtoehto, joka sietää akryylia paremmin iskuja ja hankautumia naarmuuntumatta. 

Nimbuksen T-top on myös kiinnitetty tukevasti paikalleen. Perustana on monimuotoinen, mustaksi maalattu alumiiniputkikehikko, joka kiinnittyy kanteen kuudessa pisteessä. Lopputulos on paljon jämäkämpi kuin muutamassa kilpailijassa, eikä T-top juurikaan hötky edes isommissa loikissa.

Etelässä T-top tarjoaa suojaa etenkin auringolta, mutta täkäläisillä leveysasteilla myös sateelta. T-topin jatkeeksi saa lisävarusteena ohjaamon ja matkustamon kattavan kuomun, mutta erityisen näppärää sen paikalleen asettelu tai avaaminen ei ole. Satamapeite seuraa vakiona. Avomalliin saa ohjaamon sprayhoodin, muttei koko matkustamon kattavaa ajokuomua.

Keulan tavoin myös T8:n perä on toteutettu ympärikuljettavaksi. Kalusteet on sijoitettu keskelle ja ne voi kiertää molemmilta ladoilta. Peräsohvan ja moottorin välissä mahtuu pujahtamaan hyvin puolelta toiselle. Ylipäätään veneessä liikkuminen on hyvin sujuvaa, vaikka porukkaa riittäisi kaikille taka-avotilan viidelle–kuudelle istumapaikalle. Tärkeä ominaisuus etenkin päiväretkikäytössä.

Veneiden mukavuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja se koskee myös päiväretkiveneitä.  Yksi haluttu ominaisuus on kunnollinen vesi-wc. Nimbus on onnistunut sijoittamaan sen T8:ssa vieläpä muusta kajuutasta erilleen, oven ja laipioiden taakse. Se on yksikajuutallisten daycruiserien luokassa harvinaista herkkua.

Tila ei ole suuren suuri, mutta toimivuudeltaan pienten wc-komeroiden eliittiä. Selkeän muotoinen tila on järjestelty hyvin ja hyödynnetty maksimaalisesti. Jos jotain jää toivomaan, niin kompaktissa tilassa toimimisen tarvetta vähentävää wc:n sähköhuuhtelua edes lisävarustelistalle.

Miten kulkee?

T8:aan on tarjolla kolme moottorivaihtoa, joista testiveneessä oli tehokkain eli 300-hevosvoimainen Mercuryn V8-Verado. Kone on monilta ominaisuuksiltaan parasta, mitä markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla: Veradon käynti on sekä äänensävyltään että olemukseltaan samettisen pehmeää, mutta voimaa ja kaasuun reagoivuutta on tarjolla rutkasti ja välittömästi.

Kun hyvää suorituskykyä täydentää loistavan pidon tiukoissakin kaarroksissa tarjoava potkuri ja mallikkaan ajettavuuden takaava runko, voi kokonaisuutta kuvailla nautittavaksi. T8:sia on todella kiva ajaa.

Kahdella "stepillä" varustetuille porraspohjille tyypilliseen tapaan myös T8 hakeutuu liukunopeuksilla kuin itsestään varsin luontevaan kulkuasentoon. Käytännössä niin tapahtuukin, jos moottorin trimmaamisen jättää Mercuryn upgrade-paketin mukana tulevalle Active Trim -automaatille ja antaa vakiovarusteisiin kuuluvan Zipwaken automatiikan säätään trimmilevyjä.

Ohjausliikkeisin T8 reagoi nöyrästi ja ajotuntuma on todella välitön. Kipparin on helppo tuntea olevansa tilanteen herra. Aaltoja T8 halkoo mukavasti, vaikka vauhtia olisi vähän enemmänkin. Suorituskykyä on, ja sitä pystyy myös hyödyntämään. 

Yksi tekijä T8:n ajomukavuudessa on paino, jota ilmoitetaan olevan useampi sata kiloa kilpailijoita enemmän. Nimbuksen tapauksessa paino ei kuitenkaan verota tippaakaan dynaamisuutta, vaan T8 tuntuu tarkalta, herkältä ja näppärältä ajaa.

Ainoat pientä motkotusta aiheuttavat detaljit ovat Mercuryn sähköhydraulisen ohjauksen ja moottoritrimmin nappulan käyttötuntumat, joissa molemmissa on lievää tahmeutta. 

Lisäksi ajoasennossa on yksi vika, ja se on kaasukahvan sijoitus ratin kehän etupuolelle. Kahvan sijainti on turvallinen, sillä kuskin paikalle tai sieltä pois siirtyessä kahvaa ei käytännössä vahingossa pysty tönäisemään, mutta ajoasennon kannalta kahva on liian kaukana, varsinkin istuttaessa. Parempiakin kompromisseja on nähty. 

Muutoin ohjaamo ergonomiassa ei ole mitään vikaa. Ohjaamon istuimet on sijoitettu lattiaan nähden tavanomaista noin 45 sentin istumakorkeutta ylemmäs, mutta se on huomioitu muussa ergonomiassa.  Esimerkiksi kojelaudan alla oleva jalkatuki on suhteutettu onnistuneesti istumakorkeuteen ja apukuskin penkin jalustassa on esiin taitettava jalkatuki. 

Penkin korkeuden ansiosta se soveltuu keskimääräistä paremmin myös seisten nojaamiseen. Sopivan ajoasennon löytymistä sekä seisten että istuen edesauttaa myös ratin kallistuskulman säädettävyys. Pidemmällä ajorupeamalla jää kaipaamaan lähinnä kaasukäden kyynärnojaa. 

Maisema vaihtuu halutessa vauhdilla, sillä 300-hevosvoimaisella koneella huippunopeus nousee yli 45 solmuun. Taloudellisin liukunopeus löytyy tavanomaisen hieman yli 20 solmun sijaan 30 solmun molemmilta puolilta. Tämäkin on porraspohjaveneille melko tyypillistä.

Jos jossain, niin T8:n kilot näkyvät kulutuslukemissa, jotka jäävät keskinkertaisiksi. Liukukynnyksellä ja huippunopeudella kulutus nousee yli kahteen litraan meripeninkulmalla ja taloudellisimmillaankin meripeninkulma taittuu liu'ussa vain niukasti alle 1,5 litralla. T8:n koko- ja teholuokassa 25 solmun tasanopeuden meripeninkulmakohtaiset vertailulukemat vaihtelevat noin 1,2–1,8 litran välillä.

Melutasoltaan, tai paremminkin äänimaailman sävyltään, T8 on miellyttävä, sillä runkoäänet jäävät etäisiksi ja satunnaisiksi eikä ylimääräisiä rakenneääniä erotu. Desibelimittari kuitenkin paljastaa, että moottorimelua on keskimääräistä enemmän, vaikkei se Mercuryn kehräävän soundin ansiosta juurikaan korostu.

Kuvat

Taloudellisuudessa T8 ei yllä ihan luokkansa kärkitasolle, mutta taloudellisin matkanopeus asettuu keskimääräistä korkeammalle nopeudelle.

Kojelautanäkymä on selkeä. Ratin ja karttaplotterin välissä on erinomainen virtapistokkeilla varustettu avolokero, johon kännykän saa ajonajaksi esille ja latautumaan. Tuulilasille on valmiina huurteenpoistokanavat.

Kaarroskäytös on täsmällistä ja potkurin pito mainio.

Ohjaamon viimansuoja on näkyvyys on varsin hyvä, tosin T-topin kaaret luovat kapeita katveita. Ajoasento ja ergonomia on muuten passeli, mutta kaasukahvalle joutuu kurottamaan ja karttaplotterille vielä enemmän. Pidemmillä ajorupeamilla kyynärnoja olisi kiva.

Ohjaamon lattia on tiputettu muuta avotilaa syvemmälle. Penkit on noin 20 senttiä tavanomaisempaa korkeammalla. Esiin taittuva jalkatuki ja penkkien välissä oleva kaide parantavat apukuskin paikan istumamukavuutta.

Kahdella portaalla varustetun pohjan muoto on mukavasti aaltoja halkova. Reilu omamassa tasaa kulkua muttei ota mitään pois valppaasta ja sporttisesta ajotuntumasta.

Mahtuuko mukaan?

T8:n tilankäyttö on etevää ja tilaratkaisu hyvin suunniteltu. Taka-avotilassa pääosassa on monikäyttöinen peräsohva, jonka muunneltavuus syntyy selkänojan kolmesta eri asennosta. Pystyssä se muodostaa kolmen istuttavan sohvan selkänojan, etuasennossa perää kohti avautuvan loikoilunojan ja alas laskettuna puolitoista metriä pitkän ja leveän aurinkotason. Sohvamoduulin sisällä on reilusti säilytystilaa. 

Selkänoja on melko massiivinen liikutella, mutta sen rakenne ja lukitussalvat ovat luottamusta herättävän tukevat. Parempi näin.

Sohvan edessä on tyylikäs tiikkipöytä, joka on näppärä ottaa käyttöön tai pois. Riittää, kun etureunastaan saranoidun pöytälevyn nostaa ylös tai taittaa alas. Tämä on huomattavasti helpompaa, kuin kilpailijoista tyypillisesti löytyvien irrotettavien pöydän jalkojen ja pöytälevyjen kanssa operointi. 

Ohjaamon erillisistuimet saa kiepsautettua ympäri, jolloin pöydän ääreen muodostuu viiden hengen oleskelutila. T-topin alla on pääsääntöisesti liikkumiseen riittävästi seisomakorkeutta, mutta muutamissa kohdin tukitangot ovat vain 175 cm korkeudella, joten niitä pitää oppia varomaan. Muutoin kulkuväylät sekä keulaan että kajuuttaan ovat sujuvat.

Keulakannella saa lisävarusteena isomman tai pienemmän patjasarjan, joka muodostaa kajuutan katolle divaanin tapaisen penkin tai laajemman aurinkotason. Näppärintä on kuitenkin kookas kansiluukku, josta kookkaammatkin viikonlopun vaate- ja varustekassit on helppo lastata sisään.

Kajuutta yllättää tilavuudellaan. Etummaisena on V-vuode, joka näyttää solakammalta kuin onkaan. Leveämmästä päädystä se on yhtä leveä kuin pitkä, joten kahden aikuisen väliin mahtuu tarvittaessa myös pikkulapsi. Ilmatilaa vuoteen yllä on mukavasti.

Paapuurin puolella vuoteen jatkeena on lipasto, joka tarjoaa lasku- ja työtasoa, kaappitilaa sekä pesuallasmahdollisuuden. Seinälle on ripustettu kangastaskut.

Erillinen, makuutilojen yhteydessä mutta niistä ovella ja laipiolla eriytetty toiletti on etenkin yksikajuuttaisten daycruiserien luokassa harvinaista herkkua, mutta Nimbuksessa kompaktin "konttorin" toteutus on onnistunut erinomaisesti.

Se, mikä suuntaa T8:n ainakin perhekäytössä enemmän päiväretki- kuin yöpymiskäyttöön, on lisämakuupaikkojen puute. Monessa läpikuljettavassa daycruiserissa avotilaan saa pedattua varavuoteen hyvän kuomun alle, mutta Nimbuksessa tätä mahdollisuutta ei ole.

Kuvat

Perän kulkuyhteydet ovat toimivat ja sohvalla mahtuu istuskelemaan myös perän suuntaan. Peräkulmien luukkujen alla on tilaa köysille ja lepuuttimille. Syyskeleissä vaakapintaan asennettu salpamalli kerää vettä ja jäätyy herkästi.

Keulan patjasarja on lisävaruste, joka muodostaa T8:aan yhden oleskelutilan lisää. Keulakannella on hyvin tilaa liikkua ja toimia.

Vuoteen mitat ovat joka suuntaan riittävät, mutta kulku vuoteelle ja sieltä pois on ahdas. Vuoteen reunoille jää käyttökelpoiset avohyllyt, joihin on upotettu myös neljä mukitelinettä.

T8:ssa on paljon ulkotilaa, mutta myös yllättävän toimiva kajuutta. Koko taka-avotilan saa katettua kuomulla vain T-top-versiossa.

Pöytä on etureunasta saranoidun pöytälevyn ansiosta aina paikallaan ja nopea ottaa käyttöön tai pois.

Puolitoistametrinen aurinkotaso syntyy taittamalla selkänoja alas kyynärnojien varaan.

Sohvamoduulin etureunassa on säilytystila ja paikka lisävarusteena saatavalle vetolaatikkojääkaapille. Takareunassa on suurempi säilytystila, jonka luukku aukeaa perän suuntaan.

Kajuutan ovenpielessä olevassa lipastossa yhdistyy tehokkaasti pentteri ja säilytystilat. Pesuallas on lisävaruste. Niin ikään lisävarusteena saatavalle keittimelle on paikka oven ulkopuolella.

Vastinetta rahalle?

Nimbukset tunnetaan hyvin viimeisteltyinä veneinä, joiden toteutuksesta huokuu skandinaavinen tyylikkyys. T8:ssakin sitä on, vaikka toteutus on matkavenemalleja pelkistetympi. Työn jäljessä ja viimeistelyssä ei ole kuitenkaan moitteen sijaa, ja T8:n laatuvaikutelma nouseekin selvästi keskimääräistä paremmaksi. 

Osan ansiosta voi suunnata Kuopioon, missä T8:t (ja tulevat C8:t) valmistetaan Bella-Veneet Oy:n tehtaalla. Yhteys selittyy sillä, että Nimbus Group osti Bellan vuonna 2018. Nimbuksen matkavenemallit valmistetaan yhä Ruotsissa, muiden WTC-mallien tuotanto on puolestaan ulkoistettu Puolaan Model-Artille.

T8:n hinta on yksikajuuttaisten ja kahdeksan metristen daycruiserien ylärekisterissä, mutta toisaalta hintaan sisältyy tavanomaista kattavampi ja laadukkaampi vakiovarustus. Kun hinnassa on myös hajurako astetta asuttavampiin, midcabinilla varustettuihin daycruisereihin, kuten Askeladden C80:een, Finnmaster T8:aan ja Silver Raptoriin, ei T8:n hinnoittelun voi sanoa ihan pielessä olevan.

Ja sanotaan tämäkin ääneen: T8 on aika takuuvarma tulevaisuuden Nimbus-klassikko, joka todennäköisesti pitää ruotsalaisbrändin muiden menestysmallien tavoin hyvin arvonsa. T8 tulee olemaan haluttua tavaraa kymmenen vuoden päästä käytettyjen markkinoilla.

Kuvat

Keulan tilavaan ankkurilaatikkoon mahtuu vaivatta myös lepuuttimia.

Turkissa on kookas huoltoluukku tekniseen tilaan.

Kulkukannet jatkuvat molemmilla laidoilla aina uimatasoille saakka.

Polttoainetankin korkki on hiukan ahtaasti sivukannen pinnassa, jossa tiikkiturkki altistuu helposti bensiiniroiskeille.

Luukun salpa on typerästi vaakapinnassa patjan alla. Käsiksi pääsy edellyttää patjan nepparien avaamista. Keulan patjat on kiinnitetty tuplaneppareilla, jotta ne pysyvät hyvin ajossakin paikallaan.

Kookkaasta keulaluukusta on helppo lastata kassit suoraan kajuuttaan.

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund
• Video: Eeva Hjorth-Hois