Laivaliikenne tuo Itämereen vieraslajeja, jotka voivat kuulua lähes mihin eliöryhmään tahansa. Helsingin yliopistossa väittelevä Okko Outinen on tutkinut, miten laivojen mukana leviävät lajit vaikuttavat Suomen merialueiden ekosysteemeihin ja miten tehokkaasti alukset pystyvät estämään uusien lajien kulkeutumisen painolastiveden mukana.
Outisen väitöskirjassa on arvioitu Suomen merenhoidon biologisten seurantojen kattavuutta vieraslajien näkökulmasta sekä vieraslajien vaikutuksia alkuperäisiin eliöyhteisöihin. Tutkimuksessa on myös selvitetty, kuinka hyvin laivat pystyvät käsittelemään painolastivettään ennen sen purkamista.
Väitöskirja kuuluu Helsingin yliopiston ympäristöalan tieteidenväliseen tohtoriohjelmaan ja yhdistää useita eri tieteenaloja luonnonsuojelusta merten tila-arvioihin ja kansainväliseen meriliikennelainsäädäntöön.
Painolastiveden käsittely ei aina riitä
Outisen mukaan uusien lajien leviämisen estäminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka alusten painolastivesien ja sedimenttien käsittelystä on olemassa kansainvälinen yleissopimus.
– Yli 200 laivasta ottamamme näytteet osoittivat, että vain noin puolet laivoista onnistui käsittelemään painolastivetensä niin, että se täytti kansainväliset raja-arvot elävien eliöiden määrän osalta, Outinen kertoo.
Työkaluja seurantaan ja luonnon monimuotoisuuden arviointiin
Väitöskirjan neljässä tieteellisessä artikkelissa on kehitetty uusia menetelmiä satamien ja huvivenesatamien seurantaan sekä arvioitu vieraslajien aiheuttamaa tilannetta Suomen merialueilla EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti. Lisäksi tutkimuksessa on luotu uusi menetelmä luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen, joka soveltuu kaikille eliöyhteisöille.
Outisen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Suomen merenhoidon biologisten seurantojen kehittämisessä ja meriluonnon monimuotoisuuden arvioinnissa. Tulokset voivat myös tukea uusien, tehokkaampien säädösten valmistelua aluksiin kiinnittyvien eliöiden leviämisen estämiseksi Itämerellä, jolla ei vielä ole kansainvälisesti sitovaa lainsäädäntöä.
