Ulko-Tammio, Hamina– Itäisen Suomenlahden suojaisin satama

Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluvalla Ulko-Tammiolla on puolustuksellinen historia, mutta se on toiminut myös kalastajien tukikohtana. Nykyisin se on luontoretkikohde parhaasta päästä, joka tarjoaa veneilijöille kävelyreittejä ja vaihtelevaa maisemaa kahden sataman taktiikalla.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu 100 saaresta ja luodosta, joista Ulko-Tammio on eittämättä yksi merkittävimpiä. Palvelutasoltaan Ulko-Tammio on retkisatama. Saarelta löytyy useampikin keittokatos polttopuineen, kaivo (juomavesi kannattaa tuoda mukana) ja kuivakäymälä. Kansallispuiston alueella noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatetta eli sen minkä tuo tullessaan vie myös mennessään. 

Noin 15 meripeninkulmaa Haminasta kaakkoon sijaitsevassa Ulko-Tammiossa on kaksi satamapaikkaa, joista Länsisataman laiturit ovat syvän ja pitkän lahden suojassa. Se toimi sodan aikana laivojen ja sukellusveneiden suojasatamana.

Länsisataman syväys on 1–3 metriä, mutta laiturin itäpään lähellä on osittain vedenalainen, laakea kivi, joka kannattaa huomioida. Laituriin voi kiinnittyä seitsemään poijupaikkaa, minkä lisäksi tilaa on sekä ankkuri- että kylkikiinnittymiseen. Kaikkiaan laituriin mahtuu hyvinkin toistakymmentä venettä, mutta harvoin Ulko-Tammiossa ruuhkaa on.

Laiturin päässä ja ulkopuolelle on kolme metriä syvää, joten laituriin pääsee hyvin myös köliveneellä. Rannan puolella vettä on noin metrin verran, joten vain kylkikiinnitys on mahdollinen. Länsipuolen lahdenpohjukassa on vain Rajavartiolaitoksen veneille varattu oma laituri. Saareen ajaa myös Kotkan Sapokasta lähtevä reittiliikenne.

Itäsatama puolestaan vaatii huolellisuutta sisäänajonsa osalta, sillä reittiä ei ole virallisesti merkitty ja se on karikkoinen. Hyvällä tuurilla saatat saada henkilökohtaisen opastuksen itäsataman vakiokävijältä. Itäsataman syväys on noin metri, ja sisäänajoa helpotettiin viime vuonna tehdyillä ruoppauksilla ja kivien siirroilla.

Itäsatamaan kiinnitytään rannan kiinnityslenkkeihin, joita löytyy myös saunalahdelta ja etelärannalta Kauniskalliolta. Näiden tarkemmat sijainnit löytyvät retkikartta.fi -verkkopalvelusta.

Retkeilijöille on lisäksi telttailupaikkoja ja vuonna 1939 rakennettu parakkikämppä toimii nykyisin retkeilijöiden autiotupana. Luontopolkuja on yhteensö kolmen kilometrin verran.

Lumoava luonto

Ulko-Tammio on 1920-luvulta lähtien ollut luonnonsuojelualue, lukuun ottamatta 1939–1944 välistä sota-aikaa. Sen luonto onkin monimuotoisuudessaan lumoava. Saari on pitkälti kalliorantainen. Eteläpuolella meri on hionut kalliot sileiksi, itä- pohjoispuolella ne laskevat puolestaan jyrkästi mereen.

Ulko-Tammio koostuu itseasiassa kahdesta saaresta, joiden välistä kannasta on täytetty louhinta ja muun maankaivuun tuottamalla massalla. Kannasalueen lehtomaisessa metsässä kasvaa lehtipuiden lisäksi muun muassa saniaisia, vuokkoja ja kieloja.

Korkeammalla kallioilla on mahtavat maisemat ja hyvällä säällä näkyvyys pitkälle Tytär- ja Suursaaren suuntaan. Upeita, sitkeästi kallionkoloista kasvavia katajia ja mäntyjä voi vain ihailla niiden karun kasvupaikan äärellä. Runsas jäkälän määrä kertonee ilmanpuhtaudesta.

Matalammalla meren äärellä kesäiset rantakukat ja osmankäämit pilkottavat rantakallioiden halkeamista. Kannattaa myös kivuta näköalatorniin nauttimaan pitkälle avautuvasta avarasta maisemasta.

Tekemistä keväästä talventuloon

Länsisatamassa on vierailijoille opastuspiste ja juhannuksesta heinäkuun loppuun viikonloppuisin on saaressa Metsähallituksen opas paikalla (puh. 040 568 5777). Länsisatamasta lähtee useampia luontopolkuja saaren eri osiin. Yksi niistä on sotapolku, jonka reitti tutustuttaa sodasta jäljelle jääneisiin kohteisiin, kuten ilmatorjuntatykkeihin. Opasteita on polunvarrella jonkun verran ja reitti on osittain hankalakulkuinen, joten sitä ei voi suositella liikuntaesteisille.

Sotapolun varrelle jää myös Itäsataman vieressä oleva yksinäisen sotilaan hauta. Haudalla huomio kiinnittyy kahden uskontokunnan muistolaattoihin. Alun perin rantaan huuhtoutuneen sotilaan uskottiin olevan Latvian ortodokseja, myöhemmin selvisi hänen kuuluneen sen harvalukuiseen juutalaisväestöön. Tarina kertoo, että haudalle tuotiin pitkään aina tuoreita kukkia, mutta kukaan ei tiennyt kuinka nuo kukat paikalle ilmestyi.

Ulko-Tammio tunnetaan myös ihmetystä herättävästä kalliotunnelista. L-kirjaimen muotoinen kalliotunneli louhittiin ennen jatkosotaa komento-, varasto- ja viestitunneliksi. Tunneli on 5,5 metriä korkea ja yhteensä yli 90 metriä pitkä. Tunneliin läpi kulkee valaisematon polku. Lluonnonvalo ei yllä kovin montaa metriä tunnelin suulta sisään, joten lisävalo on tunnelissa todella tarpeen.

Lintubongareille Ulko-Tammio tarjoaa unohtumattoman kokemuksen varsinkin arktikan aikaan muuttolintujen matkatessa saaren yli kohti pohjoisia pesimäalueita. Syksyisin Ulko-Tammio on vapaa-ajankalastajien suosima tukikohta, jonka molempien satamapaikkojen varustukseen kuuluvat muun muassa perkuu- ja verkonkuivatuspaikat sekä savustuspöntöt. Ulko-Tammio on myös sukeltajille oiva kohde, jonka lähivesiltä löytyy useampia muinaisjäännöshylkyjä tutkittavaksi.

Valaisimelle on käyttöä vajaan sadan metrin mittaisessa kalliokäytävässä kirkkaana kesäpäivänäkin.

Länsisataman laiturissa on paikkoja poiju-, ankkuri- ja kylkikiinnitykselle.

Ulko-Tammion maisemat salpaavat hengen.

Yksi poluista kertoo Ulko-Tammion maanpuolustuksellista tarinaa.

Sekä itä- että länsisatamassa on keittokatokset, joiden yhteydessä on myös savustuspöntöt.

Ulko-Tammion luonto ihastuttaa monipuolisuudellaan. Ulkoilureittejä kulkee kallioiden päällä, välissä ja sisällä.

• Teksti: Marita Tuoma
• Kuvat: Marita ja Tapani Tuoma