Itämeren jäätalvi oli leuto– Perämeren pohjukassa on vielä jäätä
Itämeren ennakoidaan olevan kokonaan jäätön toukokuun loppuun mennessä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomea ympäröivät merialueet ovat jäättömiä Perämeren pohjukkaa lukuun ottamatta.
– Perämeren kaaressakin rantojen kiintojäät haurastuvat ja sulavat, mutta sen verran niitä vielä on, että yhtä jäänmurtajaa tarvitaan varmistamaan liikenteen sujuminen, sanoo meriasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.
Vainion arvion mukaan menee vielä noin puolitoista viikkoa, ennen kuin Itämeri on kokonaan jäätön.
Talven laajin jääpeite mitattiin vasta maaliskuun puolivälissä
Jäätalvi alkoi hiukan tavanomaista aiemmin, kun Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen jäätiedotus julkaistiin joulukuun alussa. Vielä joulukuussa näyttikin siltä, että talvesta voisi kehittyä keskimääräinen tai jopa hiukan keskimääräistä ankarampi. Jäällisen alan kehitys kuitenkin hidastui tammi- ja helmikuussa leudon sään takia.
Maaliskuun alku oli kylmä, ja jäätalven laajin jäällinen ala saavutettiin maaliskuun 12. päivänä, kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Jäätä oli tuolloin 81 000 km²:n kokoisella alueella, minkä perustella talvi luokitellaan leudoksi. Kulunut jäätalvi oli tilastojen mukaan 2000-luvun talvista neljänneksi vähäjäisin.
Jääpalvelu luokittelee talvet kolmeen ankaruusluokkaan: leuto, keskimääräinen ja ankara. Luokittelu tehdään jäätalven huippukohdan jäällisen alueen laajuuden mukaan. Vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi–maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 km²:n alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Vähäisimmillään jäätä on jäätalven huippukohdassa ollut talvella 2020, jolloin sitä esiintyi vain 37 000 km²:n alueella.
Jäiden lähtö etenee etelästä pohjoiseen
Jäätalvi tarkoittaa aikaa, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä. Tämä aika kestää tavallisesti marraskuusta toukokuun lopulle.
Itämeren jäätyminen alkaa Perämeren pohjoisosista ja Suomenlahden pohjukasta. Keskimääräisinä talvina jäätyvät Perämeri, Merenkurkku, lähes koko Selkämeri, Saaristomeri, Suomenlahti, osa pohjoista Itämerta ja varsinaisen Itämeren rannikkoalueet. Leutoina talvina Selkämeri ei jäädy ollenkaan ja Suomenlahtikin vain osittain.
Jäiden lähtö etenee etelästä pohjoiseen. Suomenlahti vapautuu itäisimpiä perukoita lukuun ottamatta yleensä huhtikuun aikana. Toukokuun puoliväliin mennessä jäätä on vain Perämeren pohjoisosissa, josta viimeisimmätkin jäät sulavat viimeistään kesäkuun alkupuolella.
Leuto talvi ei välttämättä ole merenkulullisesti helppo eikä ankara vastaavasti vaikeakulkuinen.
– Leutoina talvina pakkasjaksojen väliin sattuvat lämpimät, kovatuuliset jaksot aiheuttavat jään liikkumista ja sen seurauksena jään ahtautumista ja puristusta jääkentässä, Jouni Vainio selittää. Tällaisissa tilanteissa kauppalaivat eivät pärjää omillaan vaan tarvitsevat jäänmurtajien avustusta.
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa, ja viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella. Jäätilannekartta laaditaan yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) kanssa vuoroviikoin.
