Jäänmurtokauden 2023–2024 talvi oli keskimääräinen– Kausi kesti peräti 191 vuorokautta
Kulunut jäänmurtokausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin, 23.11.2023, kun Kontio lähti ensimmäisenä murtajana Perämerelle. Viimeisenä murtajana Katajanokalle palaa jäänmurtaja Otso 31.5.2024. Jäänmurtokauden pituudeksi tuli näin 191 vuorokautta. Suomenlahdella jäänmurtokausi alkoi 4.1. ja kesti 9.4. asti, yhteensä 97 vuorokautta.
Jäänmurtokausi alkoi normaalia aikaisemmin ja ensimmäiset avustusrajoitukset Perämerelle asetettiin jo 22.11.2023. Vielä tammikuun alussa näyttikin siltä, että talvesta voisi kehittyä keskimääräinen tai jopa keskimääräistä ankarampi. Talven alin lämpötila -44,3°C mitattiin 5.1.2024 Enontekijän lentoasemalla, se on 2000-luvun alin lämpötila Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla.
Jäällisen alan kehitys kuitenkin hidastui helmikuun aikana kovien tuulten ja hieman leudomman sään takia. Jään määrä merellä ei kuitenkaan sanottavasti vähentynyt, vaan se kasaantui pohjoisen Perämeren satamien edustalle.
Jäätalven laajin jäällinen ala saavutettiin 12.2., kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Jäätä oli tuolloin 135 000 km² kokoisella alueella, minkä perustella talvi luokitellaan keskimääräiseksi.
Kaikki yhdeksän murtajaa käytössä, laivoja avustettiin 2 234 kertaa
– Kuluneen talven aikana kaikki Suomen käytössä olevat jäänmurtajat olivat töissä. Lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Ruotsin jäänmurtajalaivaston kanssa. Hankaluuksia aiheutti etenkin Perämerellä poikkeuksellinen, ankaran ja leudon talven yhdistelmä, sanoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.
Merialueilla oli kauden aikana käytössä kaikkiaan kymmenen alusta jäänmurtotehtävissä. Perämerellä operoivat Otso, Kontio, Sisu, Urho ja Polaris. Zeus of Finland avusti pääosin Vaasan ja Kaskisten alueella, mutta loppukaudesta myös Perämeren eteläosassa.
Tammikuun aikana jääkenttä levittyi myös Selkämeren rannikolle, edellisen kerran näin laajaa jääkenttää alueella on ollut vuonna 2011. Tästä syystä alueella avusti Zeus of Finlandin lisäksi myös Calypso-Saimaa yhdistelmä, joka oli siten merialueen kymmenes jäänmurtaja.
Suomenlahden jäänmurrosta kauden aikana vastasivat ensin Calypso-Saimaa-yhdistelmä ja Voima. Tammikuun puolivälin jälkeen mukaan tulivat myös Fennica ja Nordica, jolloin Calypso-Saimaa siirtyi Saaristomerelle ja eteläiselle Selkämerelle.
Operointipäiviä murtajille kertyi yhteensä 1 142, tosin kaksi murtajaa oli poissa operoinnista yhteensä 22 vuorokautta kevättalven lakkojen vuoksi. Todellinen luku voisi siis olla 1 164. Edellisellä kaudella 2022–2023 operointipäiviä kertyi vain 684.
Kaikkiaan murtajat liikkuivat kauden aikana noin 86 000 (44 789 edellisellä kaudella) merimailia, joka on noin 159 000 km eli lähes neljä kertaa maapallon ympäri. Aluskäyntejä avustusrajoitusten alaisiin satamiin oli yhteensä noin 13 600 kappaletta.
Merialueen alusten avustuksia oli kauden aikana yhteensä 2 234 kpl, joista hinauksia oli 428 kpl. Edellisellä kaudella 2022–2023 avustuksia oli yhteensä 1 233 kpl, joista hinauksia 77 kpl.
Avustusrajoitukset olivat voimassa 22.11.2023 alkaen, ja viimeiset poistettaneen kesäkuun vaihteessa. Tarkistamaton keskimääräinen odotusaika avustuksille oli 6,4 tuntia. Ilman odotusta avustusrajoitusten alaisiin satamiin pääsi 95,8 % aluksista.
Avustusrajoituksilla määritetään, millä aluksilla on oikeus jäänmurtoavustukseen Suomen satamiin. Avustusrajoitus on sidoksissa aluksen jääluokkaan, konetehoon ja kokoon ja asetetaan vallitseviin jääolosuhteisiin perustuen.
