Limisaumaveneyhteisöt koolla Tanskan Roskildessa– Peruskirjassa sitoudutaan suojelemaan ja vaalimaan limisaumaveneperinnettä

Pohjoismainen yhteistyö limisaumaveneperinteen puolesta osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon nimeämistä huipentui Roskildessa järjestetyssä konferenssissa 21.-22.9.2023, jolloin koolle kokoontuivat lukuisat hankkeessa mukana olleet tahot.

Pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 14.12.2021. Kohde oli ensimmäinen yhteispohjoismainen.

Konferenssissa kuultiin lukuisia aiheeseen liittyviä esityksiä, verkostoiduttiin, vierailtiin veistämöillä sekä tietysti purjehdittiin limisaumaisilla aluksilla. Tapahtuman päätteeksi osallistujat allekirjoittivat peruskirjan, jossa sitoudutaan suojelemaan ja vaalimaan pohjoismaista limisaumaveneperintöä Unescon myöntämän statuksen velvoittamana. Peruskirja on avoin alan toimijoiden allekirjoituksille kaikista pohjoismaista.

Suomen delegaatioon (pääkuvassa) kuuluivat hakemusta täällä koordinoinut Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio, veneenveistäjä Henrik Norri (Puuveneveistäjät ry) sekä Kuggomin koulu- ja kurssikeskusta edustaneet Esko Taanila sekä John Stenberg. Marsion sekä Norrin puheenvuoro liittyi alan koulutukseen ja samalla esiteltiin tiiviisti Puuveneveistäjät ry:n hanke 2000-luvun puuveneen kehittämiseksi. Hanke sai hyvän vastaanoton ja pohjoismaiset kuulijat osoittivat myös suurta mielenkiintoa järjestynyttä veistäjäyhteisöä kohtaan, jossa eri tekniikoita soveltavat ja hyvin erilaisia malleja rakentavat, sekä korjaustyötä tekevät veistäjät puhaltavat yhteen hiileen.

Erityisesti Tankassa ja Norjassa on vahva rannikkokulttuuri ja identiteetti. Perinteiset aluekohtaiset venemallit sekä veistotaito ovat korkealle arvostettuja. Molemmissa maissa toimii lukuisia keskuksia ja yhteisöjä, jotka ylläpitävät veneenrakennusperintöä sekä harrastavat perinteisillä veneillä purjehdusta sekä välittävät perintöä ja taitoa myös lapsille ja nuorille.

Konferenssin tärkein anti oli varmistaa, ettei Unescon luetteloon pääsy jää vain viralliseksi asiaksi paperilla vaan jalkautuu konkreettisiksi käytännön hankkeiksi, varmistaen arvokkaan elävän perinnön ja tietotaidon säilymisen sekä kehittymisen Pohjoismaisella sekä maakohtaisella tasolla. Jatkossa vastaavia konferensseja tullaan järjestämään eri maissa joka toinen vuosi.

Yksi konkreettinen asia Suomen kohdalla on turvata alan koulutuksen jatkuminen. Se on ehdoton edellytys koko puuvenekentän hyvinvoinnille sekä kehittymiselle eteenpäin. Alan viimeinen puuveneenveistoa koulutuslinjana tarjonnut oppilaitos, Livia Paraisilla, lakkautetaan vuoden 2023 lopussa. 

www.puuveneveistajat.fi

www.aineetonkulttuuriperinto.fi

• Teksti ja kuva: Puuveneveistäjät