Enemmän järkeä metsänhoitoon uudella kannustinjärjestelmällä?- Baltic Sea Action Group peräänkuuluttaa kunnianhimoisempia ratkaisuja
Metsätalouden vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen on tiedetty pitkään. Sen sijaan merkittävät vaikutukset vesistöihin ja Itämeren tilaan ovat selvinneet vasta viime vuosina pitkäaikaisen seurannan ja uuden tutkimuksen myötä.
Metsien käyttö vaikuttaa ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja Itämeren tilaan. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema, metsätalouden toimenpiteitä ohjaava uusi metsätalouden kannustejärjestelmä (METKA) tuli lausunnoille kesken vilkkainta kesälomakautta heinäkuussa. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) mukaan kunnianhimoisemmalla kannustejärjestelmällä voitaisiin tarttua metsätalouden merkittäviin Itämeri-vaikutuksiin ja ohjata metsän käyttöä kestävämmäksi.
Metsätalous vaikuttaa Itämeren tilaan
Metsätaloudella ja metsätalouden ojituksilla etenkin turvemailla on suoraan negatiivisia vaikutuksia muun muassa vesistöjen typpipitoisuuteen, sameuteen, ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuuteen. Nämä vaikuttavat vesistöjen tilaan ja lopulta myös Itämeren rannikkoalueiden ekologiaan ja kykyyn hillitä ilmastonmuutosta.
- Nyt kun tiedämme metsätalouden vaikuttavan Itämeren tilaan moninkertaisesti aiemmin luultuun verrattuna, ratkaisuja on mahdollista kehittää. METKA on yksi työkalu, jonka painopistettä muuttamalla, olisi mahdollista ohjata vesistöystävällisempää metsätaloutta ilman, että budjettiakaan tarvitsisi merkittävästi lisätä, sanoo BSAG:n strategiajohtaja Pieta Jarva.
Ennakoivaa työtä
Yksi merkittävä ja tervetullut muutos on uudisojitusten tuen poistuminen. Vesistöjä merkittävästi kuormittavia ojia saa silti yhä tehdä ja kunnostaa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Myös kokonaisvaltaisempaa suometsän hoitoa tuetaan. Lakiehdotuksessa kuitenkin esitetään, että valtaosa rahoituksesta menisi yhä perinteisen jaksollisen kasvatuksen toimenpiteiden tukemiseen taimikon ja nuoren metsän hoitoon kohdistuvien tukien kautta.
- BSAG:n näkemys on, että metsätalouden vesiensuojelun tulisi perustua ravinteiden, hiilen ja kiintoaineen pidättämiseen sen sijaan, että jo karanneita aineita yritetään ottaa myöhemmin kiinni erilaisin, usein tehottomin, ratkaisuin, Jarva toteaa. Jatkuvapeitteinen kasvatus on toimiva ratkaisu vesistönsuojelun kannalta, etenkin ojitetuilla turvemailla. Kun peitteinen metsänkasvatus toimii nykytiedon mukaan myös taloudellisesti, siihen siirtymistä olisi METKA:ssa luontevaa tukea selvästi laajemmin.
