Metsähallituksen työpaja pohtii– Miten monimuotoisuus, tuulivoima ja kalastus mahtuvat samalle merelle?
Metsähallituksen ensimmäisen merialueen luonnonvarasuunnitelman toisessa työpajassa selvitettiin, miten erilaisia toimintoja voidaan yhteensovittaa merialueilla. Kolme Metsähallituksen kannalta keskeisintä toimintoa ovat tällä hetkellä meriluonnon monimuotoisuus, tuulivoima ja kalatalous. Näiden ohella esille nousivat myös virkistyskäyttö ja merenkulku.
Eri sidosryhmien edustajista koottu yhteistyöryhmä oli yhtä mieltä siitä, että kaikkia kolmea esille nostettua teemaa tarvitaan ja ne ovat tärkeitä. Esille nousi erityisesti erilaisten toimintojen kokonaiskoordinaation tarve merellä.
- Kokonaisvastuiden selkeyttäminen, aluevesien ja talousvyöhykkeen samanaikainen huomioiminen, suojelun ja elinkeinojen yhteensovittaminen ja samaan aikaan energiakriisin aiheuttama paine merituulivoimalle asettavat kaikki vaativan kehikon luonnonvarasuunnittelulle, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Mikael Nordström Metsähallituksesta sanoo.
Omavaraisuutta tarvitaan myös ruokatuotantoon
- Vihreä siirtymä edellyttää sähköntuotannon merkittävää lisäystä, ja merituulivoima on tulevaisuudessa oleellinen ja kannatettava osa tuotantoa, yksi asiantuntija kiteytti.
Maa- ja metsätalousministeriä tiedotti hiljattain, että Metsähallituksen liiketoiminnan päätavoitteita kuluvalle vuodelle ovat valtion metsien hiilensidontakyvyn lisääminen, merituulivoiman kehittäminen Suomen aluevesialueilla sekä monimuotoisuuden lisääminen valtion mailla. Jo aiemmin on kerrottu, että Metsähallituksen valtiolta saamana tehtävänä on tuoda vuosina 2023–2024 markkinoille 3–4 uutta merituulivoimakohdetta.
- Merituulivoimahankkeet ovat suuria investointeja, joista maat kilpailevat kansainvälisesti. Suomen hiilineutraalius- ja omavaraisuustavoitteet energiatuotannossa edellyttävät vahvaa kilpailussa mukana oloa. Hankkeiden kehitys ja luvitus kestää kymmenisen vuotta, joten sinä aikana merituulivoimaloiden vaikutuksista ehditään hankkia kattavasti tietoa ja data huomioidaan turbiinien sijoittelussa ja rakentamisessa, Metsähallituksen Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg sanoo.
Merituulivoima lisää Suomen energiaomavaraisuutta. Samaan aikaan ammattikalastajat ovat huolissaan elinkeinostaan ja ruoantuotantomme omavaraisuudesta. Kotimainen kala on erittäin ilmastoystävällistä ruokaa, mutta siihen liittyvä luvitus on hankalaa, eivätkä ammattikalastajien huolenaiheet saa riittävää huomiota. Kalastajat toivovat mm. hylje- ja merimetsokantojen rajoittamista, jotka eivät kuitenkaan ole Metsähallituksen päätettävissä.
Kaiken merellisen toiminnan perusta on kuitenkin monimuotoinen luonto. Metsähallitus on kartoittanut ja mallintanut jo pitkään vesialueiden luontoarvoja merellä. Nämä tiedot ovat arvokkaita merialueen käyttöä mietittäessä. Sidosryhmät peräänkuuluttivatkin tietoon perustuvia ja hyvin perusteltuja luonnonsuojelupäätöksiä. Metsähallitus ei tee näitä päätöksiä itse, mutta voimme viedä viestiä ympäristöviranomaisille.
Suunnittelu jatkuu
Luonnonvarasuunnittelu jatkuu nyt viideksi vuodeksi laadittavan merialueen eri käyttömuodot sisältävän toimintaohjelman luonnoksen kirjoittamisella. Yhteistyöryhmä pääsee kommentoimaan luonnosta huhtikuun puolivälissä seuraavassa työpajassaan. Metsähallituksen tavoitteena on saada luonnos laajalle lausuntokierrokselle juhannuksen tienoilla. Koko suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.
Suomessa on olemassa jo kaikkia merialueita koskeva, maakuntien liittojen johdolla valmistunut strategisen tason Merialuesuunnitelma 2030. Metsähallituksen merialueen luonnonvarasuunnitelman tehtävänä on linjata, minkälaisin toimin Metsähallitus voi toteuttaa merialuesuunnitelmaa. Luonnonvarasuunnitelmassa ei tehdä uusia karttarajauksia ja se on ensimmäinen, vain Metsähallituksen hallinnoimaa merialuetta koskeva luonnonvarasuunnitelma.
www.metsa.fi
