Peltojen kipsikäsittely parantaisi Itämeren tilaa
Maanviljelyllä on suuri vaikutus vesiensuojelun kannalta ongelmallisiin kohtiin. Peltojen kipsikäsittely on uusi ja tehokas tapa vähentää Itämereen kohdistuvia maatalouden päästöjä.
Maatalouden merkittävin Itämeren tilaa heikentävä kuormitus on lannoitekemikaalien sisältämä fosfori, jota päätyy Itämereen peltojen valumavesien mukana.
Peltojen kipsikäsittelymenetelmää on tutkittu kansainvälisten NutriTrade- ja SAVE-hankkeiden piloteissa, ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200–300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.
Peltojen kipsikäsittelyn avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa. Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen ja kokeilussa mukana olleiden maanviljelijöiden parissa positiivisen vastaanoton saanut vesiensuojelumenetelmä.
"Varsinais-Suomen pilotissa vähennetyn fosforikilon kustannus oli noin 70 euroa. Se on noin vain noin kolmasosa siitä mitä nykyisin käytössä olevissa maatalouden vesiensuojelumenetelmissä", kertaa professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
"Peltojen kipsikäsittely ei pienennä viljelypinta-alaa, eikä sillä ole kokeilun yhteydessä todettu olevan satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia", perustelee projektikoordinaattori Elisa Punttila Helsingin yliopistosta.
NutriTrade-hankkeessa päädytäänkin suosittelemaan kipsimenetelmän sisällyttämistä maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaa. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.
"Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimien toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta", perustelee NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus.
NutriTrade on yksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeista, joilla pyritään saavuttamaan merkittäviä päästövähennyksiä ja siten edistämään Itämeren palautumista hyvää ekologiseen tilaan. NutriTrade-hankkeen suurin rahoittaja on EU Interreg Central Baltic -ohjelma. John Nurmisen Säätiön kumppaneina NutriTrade-hankkeessa on Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Sveriges lantbruksuniversitet ja Anthesis Enveco.
