SAARI-hanke tehnyt ensimmäisen kartoituksensa– Gullkronan suojelualue seurannassa
SaaristoRider (SAARI) -hankkeessa kartoitetaan vedenlaatua Gullkronan merellisellä suojelualueella Saaristomerellä. Tavoitteena on kerätä tarkkaa ja kattavaa Hankkeen ensimmäinen kartoitus tehtiin toukokuun alussa.
Baltic Sea Action Groupin ja Pro Litore ry:n yhteisen SAARI-hankkeen ensimmäiset kartoitukset tehtiin toukokuun alussa Gullkronan merellisellä suojelualueella keväisen kirkkaassa, mutta kylmässä säässä.
Tutkimusalueen eteläpuolella esiintyi verrattain runsaasti mikroleviä eli kasviplanktonia. Kasviplankton kuuluu Itämereen ja on tärkeä osa meren ravintoverkkoja, mutta suurten ravinnemäärien kiihdyttämä mikrolevän lisääntyminen näkyy meren rehevöitymisenä. Kasviplankton tarvitsee kasvuunsa sekä auringonvaloa että ravinteita.
– Kasviplanktonin esiintyminen tutkimusalueen eteläosissa kertoo siitä, että maalta tulevien ravinnevalumien vaikutus ulottuu jopa ulkosaaristoon, lähelle ulappaa. Nyt tehdyistä mittauksista ei kuitenkaan voi suoraan ennustaa tulevan kesän sinilevämääriä, sillä niihin vaikuttavat myös kesän säät ja veden virtaukset, kertoo Matias Scheinin Pro Litore ry:stä.
Muutokset ympäristössä heijastuvat vedenlaatuun
Yhteyttäessään mikrolevät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea, ja tämä näkyikin mittauksissa veden korkeina happi- ja matalina hiilidioksidipitoisuuksina. Nyt tehdyssä kartoituksessa kuitenkin havaittiin, että pintavedet myös vapauttavat ilmakehään hiiltä metaanin muodossa. Etenkin matalissa lahdelmissa ja salmissa metaanipitoisuudet olivat vuodenaikaan nähden kohollaan. Metaania syntyy muun muassa eloperäisen aineksen, kuten rehevöitymisestä johtuvan levämassan hajoamisen yhteydessä. Metaanin vapautuminen ilmakehään on ongelmallista, sillä se on ilmastonmuutosta kiihdyttävä kasvihuonekaasu.
Kartoituksessa mitattiin myös esimerkiksi veden suolapitoisuutta. Mittausalueen pohjois- ja luoteispuolella suolapitoisuus oli matalampi, mikä kertoo mantereelta tulevasta valumasta. Etenkin keväisin lumen sulaessa makeat valumavedet virtaavat maalta merelle, ja alentavat meriveden suolaisuutta. Suolapitoisuuden lisäksi maalta tulevat valumat vaikuttavat mereen myös muunlaisin tavoin.
– Viiden viime vuoden aikana keräämämme erittäin tarkat ja kattavat Coastrider-mittausaineistot osoittavat, että rannikon pienet, niin sanotut välivaluma-alueet ovat yhteisvaikutukseltaan huomattava hiili-, ravinne- ja kiintoainekuormituksen lähde niin rannikkovesien kuin koko Saaristomerenkin kannalta. Merkittävä osa valumien vesistö- ja ilmastovaikutuksista syntyykin vaikeasti ennustettavan, jokien ulkopuolelta tulevan hajakuormituksen seurauksena. Tätä ei kuitenkaan ole otettu riittävästi huomioon rannikkovesiemme tilan seurannassa, Scheinin huomauttaa.
Vedenlaatu ja meren eliöt vaikuttavat toisiinsa
Gullkronan saarta ympäröivälle merialueelle perustettiin yksityinen suojelualue syksyllä 2022. Suojelu on osa BSAG:n Elävä Itämeri -hanketta, jota rahoittaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Kartoittamalla alueen vedenlaatua suojelun alusta saakka pystytään luomaan pohja suojelun vaikuttavuuden seurannalle. Pro Litore ry suoritti alueella Itämeriprojektin rahoittaman pilottikartoituksen kesällä 2022, ja SAARI-hankkeessa jatketaan tätä työtä.
Etenkin rannikolla ja saaristossa vedenlaatu voi vaihdella pienenkin alueen sisällä huomattavan paljon. Tähän vaikuttavat esimerkiksi läheisiltä maa-alueilta tuleva hajakuormitus, sekä läheisillä merialueilla tapahtuvat muutokset, kuten ruoppaukset. Gullkronan suojelualueella esimerkiksi ruoppausta on rajoitettu ja isommat merenpohjaa muokkaavat toimet kokonaan kielletty, mikä saattaa tulevaisuudessa heijastua paikalliseen vedenlaatuun.
Vedenlaatu sanelee eliöstön rakenteen ja ohjaa sen toimintaa, mutta toisaalta eliöt myös vaikuttavat vedenlaatuun. Esimerkiksi elinvoimaiset sinisimpukka- ja rakkohauruyhteisöt suodattavat ja sitovat ravinteita tehokkaasti, ja näitä yhteisöjä suojelemalla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan laajemminkin. Hankkeen mittauspisteiden sijoittelussa on otettu erityisesti huomioon Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n keräämät tiedot alueen vedenalaisten elinympäristöjen sijainneista.
– SAARI-hankkeen avulla päästään tutustumaan Gullkronan merelliseen suojelualueeseen kirjaimellisesti pintaa syvemmältä. Tulokset ensimmäisestä kartoituksesta ovat jo todella kiinnostavia, ja odotamme jatkoa innolla, kertoo meriluonnonsuojelun projektipäällikkö Anna Klemelä BSAG:lta.
SAARI-hanke on osa BSAG:n meriluonnon suojelun kokonaisuutta yhdessä Elävä Itämeri -hankkeen sekä EU:n LIFE-ohjelman rahoittaman Biodiversea-hankkeen kanssa. SAARI-hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto, minkä lisäksi hankkeen kustannuksiin osallistuvat Pro Litore ry ja Itämeriprojekti.
